TYÖ


arbetslshet2_01
Valitse aihe vasemmalla olevasta valikosta.

Työmaailman minisanasto


Irtisanominen, irtisanomisajat ja määräaikaisten työsopimusten purkaminen. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy yleensä siihen, että jompikumpi osapuolista irtisanoo sopimuksen. Irtisanomista seuraa irtisanomisaika, josta osapuolet ovat sopineet etukäteen, tai, joka on määritetty työehtosopimuksessa tai työsopimuslaissa. Työsuhteet, jotka puretaan koeajan perusteella, päättyvät heti ilman irtisanomisaikaa. Määräaikaiset työsopimukset päättyvät, ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, sovittuun määräaikaan tai kun työ on tehty. Lue lisää Työsuojelupiirien verkkosivuilta.

Irtisanomissuoja. Työnantaja saa irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.

Lomakausi on 2.5.-30.9. välinen aika, sinä aikana pidetään yleensä lomat, tavallisesti loman pituus on vähintään 24 päivää - loput lomasta voi pitää talvilomana lomakauden jälkeen.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai ns. työssäolon veroista päivää. Joten, jos aloitat jonkin kuukauden 16. päivänä, et luultavasti saa lomapäiviä siltä kuukaudelta.

Lomanmääräytymisvuosi: Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4.- 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta (otat siis kesän lomat lomanmääräytymisvuoden jälkeen, tämän takia uusilla työntekijöillä yleensä on lyhyemmät tai palkattomat lomat).

Lomauttaminen on kun työnantaja keskeyttää työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesti, mutta työsuhde pysyy voimassa. Tämä on yritysten ja muiden työnantajien tapa säästää rahaa välttyäkseen esim. konkurssilta tai irtisanomasta työntekijöitä, kun yrityksellä menee huonosti. Työsuojelupiirien verkkosivuilla on tarkempaa tietoa siitä miksi tätä tapahtuu ja miten se käytännössä tehdään.

Nuoria työntekijöitä ovat kaikki alle 18-vuotiaat ja heidän työsuhteilla on omat sääntönsä. Lue siitä lisää joko Decibelin sivulla Nuori työntekijä, tässä kategoriassa, tai Työsuojelupiirien verkkosivuilla (siellä on hyviä linkkejä kaikkiin suosituksiin ja lakeihin).

Syrjintä: Työsuojelupiirit: ”Työsopimuslain (55/2001) 2. luvun 2 § kieltää syrjinnän ja edellyttää tasapuolista kohtelua. Sen mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan on noudatettava syrjintäkieltoa myös työhönottotilanteessa.”

Työ: Wikipedian mukaan: ”Työ on moniulotteinen käsite, jolla tavallisimmin tarkoitetaan ihmisen toimintaa, joka tähtää elannon hankkimiseen vallitsevassa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Tässä merkityksessä työ sisältää myös ne toimet, joita ihminen tekee vapaa-ajan ulkopuolella oman työkykynsä ylläpitämiseksi (esimerkiksi kotityöt). Suppeammassa merkityksessä työ tarkoittaa vain palkkatyötä. Palkkatyö on työn muoto, jossa työntekijä tekee työtä työnantajalle ja saa siitä rahallisen korvauksen eli palkkaa. Palkkatyön ehtoja säätelevät Suomessa lait (mm. työaikalaki), yleissitovat työehtosopimukset ja työsopimukset.”

Työehtosopimus on yleissitova, siinä on toimialaspesifiset toimintaohjeet, irtisanomisajoista, palkkaluokista ja kaikesta muusta mikä koskee työsuhteita. Työsopimuksestasi käy ilmi mihin työehtosopimukseen työsuhteesi perustuu. Lue lisää Finlexistä.

Työsopimus on joko suullinen, kirjallinen tai elektroninen sopimus, joka tehdään työntekijän ja työnantajan välillä, josta esim. ilmenee palkka, työehdot ja työtehtävät. Työsopimuksen on hyvä olla kirjallinen, jotta voi todistaa mistä on sovittu, elektroniset sopimukset ovat harvinaisia. Työsopimus on myös tehtävä kesä- ja pätkätyössä. Työsopimuksessa on aina mainittava työaika, irtisanomisaika ja työhön sovellettava työehtosopimus. Alle 15-vuotiaiden on laadittava ja purettava työsopimukset huoltajan kanssa tai hänen luvalla. 15-17-vuotiaat voivat itse laatia ja purkaa työsopimukset, mutta huoltajalla on oikeus purkaa ne.

Työterveyshuolto: kaikilla työnantajilla on työpaikan koosta riippumatta velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltoa työhön liittyvien sairauksien ehkäisynä

Työtodistus on dokumentti, josta ilmenee missä olet työskennellyt, työsuhteen kestoaika ja työtehtävien laatu. Työntekijän on itse pyydettävä työtodistus työnantajalta ja sovittava siitä minkälaista tietoa siihen tulee (ei tarvitse pyytää työnantajaa kirjoittamaan arviointia, siitä miten hyvin olet hoitanut työtehtäväsi). Työtodistukset ovat tarpeellisia kun haet uutta työtä, kun olet tullut työttömäksi ja kun anot esim. ikälisää palkkaasi.

Vuokratyö tarkoittaa, että työnantaja vuokraa työntekijänsä toisen työnantajan työhön. Työntekijä saa palkkaa omalta työnantajaltaan, mutta työskentelee useimmiten työn vastaanottajan työpaikalla. Vuokratyö on erotettava alihankinnasta ja aliurakoinnista. Henkilöstövuokrausyritykset ovat erikoistuneita juuri tähän.

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta, työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

Vuosilomapalkka: Kuukausipalkkaisen lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla tulos (saatu päiväpalkka) lomajakson työpäivien lukumäärällä.

Vähimmäispalkka on pienin mahdollinen palkka, jota voi laillisesti maksaa työntekijälle. Työehtosopimuksien mukaan jokaisella alalla ja ammatilla on oltava vähimmäispalkka, joka on kohtuullinen ja tavanomainen, tarkemmat tiedot vähimmäispalkoista löytyy yleensä työehtosopimuksista ja ne on tehty ammattiliittojen suositusten mukaisesti.

Äitiys-, vanhempain- ja isyysloma ovat lomia, joihin työntekijöillä on oikeus, kun heistä tulee vanhempia. Tämä on vähän monimutkaista, mutta voi kai sanoa, että se on yleensä äiti, joka ottaa vanhempainvapaata. Siinä tapauksessa aika, jona hän on äitiysvapaalla, on yhteensä noin 10 kk, sen jälkeen hänellä on vielä oikeus ottaa hoitovapaata siihen asti kun lapsi täyttää 3 (mutta palkka on paljon huonompi).


Lähteet: Wikipedia.org, Työsuojelupiirien kotisivut
 
Erityyppisiä työsuhteita

Vakinainen työ tarkoittaa sitä, että työsuhteen loppumisesta ei olla erikseen sovittu, eli töitä on toistaiseksi.

Määräaikainen työ on kyseessä silloin, kun työsopimuksessa lukee työn tarkka alkamis- ja loppu-misaika. Tähän kuuluvat sijaisuudet, määräaikaisuudet ja muut pätkätyöt.

Kokopäivätyössä työntekijän työaika kestää koko työpäivän, Suomessa yleensä enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Poikkeuksia ovat vuorotyöt, kuten terveyden-huollossa, pelastustoimissa, joissa vuoro voi olla pitempi kuin 8 tuntia.

Osa-aikatyö tarkoittaa sitä, että päivittäinen tai viikoittainen työaika on lyhyempi kuin kokopäivätyössä, silloin työaika voi esim. olla 75 % kokopäivätyöstä, joka on määritetty sitä työtä varten.

Etätyössä työntekijä ei tee työtä työpaikalla, vaan esimerkiksi toisella paikkakunnalla tai kotona. Nykyään on tavallista tehdä etätyötä kännykän avulla ja tietokoneyhteyden varassa, voi myös olla osan ajasta työpaikalla ja toisen kotona tai vaihtelevasti kahdella tai useammalla työpaikalla samalle työnantajalle.

Freelance-työ tarkoittaa sitä, että työntekijällä on monta työnantajaa. Vapaata työtä tekevät esim. monet taiteilijat, toimittajat ja näyttelijät. Heillä on esim. oma freelancer-verokortti, jolloin veroprosentti on sama, riippumatta siitä montako työnantajaa on.

Pimeä työ on laitonta, koska työntekijä tekee työn verovapaasti, kirjallista työsopimusta ei tehdä, eikä eläkevakuutusta tai sosiaaliturvamaksuja makseta.

Kotityöllä ei tarkoiteta sitä tavallista taloudenhoitoa, vaan se on tarkoittaa, että palkallinen henkilö hoitaa lasta, sairasta tai vammaista omassa tai henkilön kodissa.

Vapaaehtoistyö tarkoittaa palkatonta työtä usein jollekin seuralle tai organisaatiolle. Sekä hyväntekeväisyys että talkoot kuuluvat tähän. Vapaaehtoinen voi saada esim. ruokaa tai kilometrikorvausta muttei palkkaa.

























►Jos jokin tähän tai johonkin muuhun aiheeseen liittyvä asia mietityttää sinua, lähetä ihmeessä kysymys meille KYSY POIS! -palstan kautta!