Kiusaamisen eri muodot

04.04.2019

Sanallinen kiusaaminen

Sanallinen kiusaaminen on kiusaamismuodoista yleisin. Sen muotoja ovat nimittely, pilkkaaminen, ilkeämielinen vihjailu, haukkuminen, ilveily, lällättely ja toisen naurunalaiseksi tekeminen. Sanat eivät jätä fyysisiä jälkiä, vaan niiden loukkaava voima osuu kiusatun itsetuntoon vahingoittaen hänen tapaansa suhtautua itseensä ja muihin. Tutkimusten mukaan kiusatun itsetunto voi olla huono vielä kauan tapahtumien jälkeenkin ja luottamus muihin ihmisiin kateissa.

Epäsuora kiusaaminen

Epäsuora kiusaaminen tarkoittaa sitä, että kiusaaja ja kiusattu eivät kohtaa kasvotusten; he eivät ole samassa tilanteessa kiusaamisen tapahtuessa. Epäsuora kiusaaminen ei ole yhtä näkyvää kuin suora kiusaaminen ja sitä saattaa olla ulkopuolisen vaikea havaita. Se on usein luonteeltaan sosiaalista manipulointia, eli kiusaaja pyrkii vaikuttamaan muihin oppilaisiin siten, että nämä alkaisivat vältellä kiusattua ja suhtautua häneen kielteisesti. Manipulaatio voidaan toteuttaa myös levittämällä perättömiä juttuja kiusatusta ja rikkomalla sillä tavalla hänen välejään muihin oppilaisiin. Epäsuoran kiusaamisen uhri huomaa vähitellen olevansa luokassaan yksin, ilman muiden seuraa – pahimmillaan koko ryhmä kääntää hänelle selkänsä. Epäsuoraan kiusaamiseen kuuluu siis esimerkiksi syrjiminen, uhrin eristäminen muusta ryhmästä, selän takana haukkuminen ja uhkailu.

Fyysinen kiusaaminen

Fyysistä kiusaamista ovat esimerkiksi töniminen, lyöminen tai potkiminen ja toisen tavaroiden ottaminen tai rikkominen. Fyysisen kiusaamisen äärimuodot, raju väkivalta ja pahoinpitely, ovat onneksi kuitenkin harvinaisia, vaikka ne ovatkin usein esillä mediassa. Fyysistä väkivaltaa sisältävissä kiusaamistapauksissa on mahdollisesti mietittävä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä.

Kännykkä- ja nettikiusaaminen

Kännykän ja netin kautta kiusaaminen on suhteellisen uusi kiusaamismuoto. Kiusaaminen on teknisesti helppoa, se ei vaadi kuin muutaman klikkauksen tai napin painalluksen. Usein nimettömyys ja pieni kiinnijäämisen riski houkuttelevat kokeilemaan sellaista, mitä muuten ei tekisi. Netissä tai kännykällä voi levittää juoruja, noloja valokuvia tai henkilökohtaisia tietoja, tai lähettää nimettömästi pilkkaavia tai uhkailevia viestejä. Koulukiusaaminen rajoittuu yleensä kouluaikaan, mutta netin kautta kiusaava tavoittaa uhrinsa periaatteessa milloin vain. Kiusattu ei ole edes kotonaan turvassa.

Teksti: Ungdomsinformatörerna

Käännös: Lena Niininen (till finska), Hannele Pelli

Back