kuollut

16.02.2014
Hey mun nimi on Susanna. Itken joka night koska mun boyfriend pettää mua everyday...mitä teen...en voi kertoa hänelle tietäväni asiasta koska muuten hän raiskaa minut...asun perhekodissa enkä todellakaan aio puhua tästä heille vanhempani ovat eronneet isä asuu Virossa eikä hän ymmärrä äitini on huumeriippuvainen dorka joka on ihan helvetistä...en siis aio puhua kenellekkään koska ystäviähän minulla ei ole. Imppaan ä,viiltelen ja syön aika vahvoja lääkkeitä Se on ainut lohtuni kokomaailmassa forever tyttö

Ungdomsinformatören Lena Vastaa

Skolkuratorn Iina-Kaisa Vastaa

17.02.2014

Hei!

Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin kuraattori Inkulle. Laitan vastauksen tänne niin pian kuin saan sen.

Elät vaikeaa aikaa ja olet joutunut kokemaan sellaisia asioita, joita kenenkään ei kuuluisi kokea. Olet rohkea, kun käännyit meidän puoleemme ja uskallat pyytää apua - avun hakeminen on ensimmäinen askel tilanteen parantamiseen. Tiedäthän kuitenkin, että itsensä satuttaminen ei ikinä ole ratkaisu mihinkään ongelmaan, se voi jopa vain pahentaa tilannetta. Ethän tee mitään peruuttamatonta - pidä huolta itsestäsi!

Voimiahalauksia lähettää nuorisotiedottaja Lena

Heippa Susanna! Tilanteesi kuulostaa todella vaikealta ja olen pahoillani, että nuorella iälläsi joudut tällaista kokemaan. Siltikin uskon, että asioita on tehtävissä, jos on edes hippusellinen rohkeutta. Ensinnäkin, yksinäisyyden pelko ei saa olla syy jäädä huonoon parisuhteeseen. Et voi todella enää tuntea itseäsi rakastetuksi ja hyväksytyksi kaiken sen jälkeen, mitä tiedät poikaystäväsi tehneen. Miksi epäilet, että hän raiskaa sinut, jos puhut rehellisesti asioista hänen kanssaan? Jos niin on jo käynyt, että hän on ollut sinua kohtaan seksuaalisesti väkivaltainen, niin se on rikos, josta hänen pitäisi kantaa vastuu. Jos tällaista on tapahtunut, sinun on heti pyrittävä tällaisesta tilanteesta pois tulevaisuutesi ja hyvinvointisi tähden. Olisi myös tarpeen tehdä rikosilmoitus, mutta nämä asiat voivat kauhistuttaa ja tarvitset siihen aikuisten ihmisten tukea.

Nyt toivon todella Susanna, että ensimmäisen askeleen jo otettuasi (viesti tänne meille Decibelin-asiantuntijoille) uskallat ottaa seuraavan askeleen: valita lähiympäristöstäsi aikuisen ihmisen, kenelle voisit puhua elämäsi ongelmista. Se voi olla perhekodin vanhempi, kuraattori koulusta tai terveydenhoitaja. Yksi mahdollisuus on kääntyä lääkärin puoleen ja kertoa esimerkiksi tilanteestasi lääkärille, joka sinulle määrää mielialalääkkeitä (jos sellaisia lääkkeitä on sinulle määrätty.) Mieltäsi painaa niin moni asia, ettei kaikki voi ratketa kerralla, mutta jostain olisi aloitettava. Toivon, että valittuasi sen ihmisen, joka tuntuisi luotettavimmalta, valitset ensimmäisen asian, josta haluaisit hänelle puhua. Kaikesta ei tarvitse kertoa heti ensimmäisellä kerralla. Mutta usein ammattilaisilla on rautainen koulutus ja he tekevät tällaistenkin vaikeiden asioiden kanssa töitä päivittäin, joten sinun ei tarvitse pelätä, miten he suhtautuvat sinuun, koska heillä on työn ja koulutuksen mukanaan tuoma osaaminen ja tietenkin vaitiolovelvollisuus.

Uskon, että imppaaminen ja viiltely auttavat sinua, mutta varmaankin kannat myös syyllisyyttä siitä, että toimit itseäsi kohtaan niin, että se vahingoittaa sinua. Imppaaminen on todella vaarallista! (http://www.tukiverkko.fi/hyvinvointi/paihteet/imppaaminen/). Myös viiltelyllä voi olla epätoivottuja seurauksia ja vähintäänkin se voi jättää kehoosi muiston tästä ajasta arpien kautta, jotka eivät koskaan mene piiloon, jos et lopeta ajoissa. Tarvitset keinon purkaa pahan olosi muulla tavoin kuin imppaamalla ja/tai viiltelemällä. Paras keino on keskusteluapu ja hyvin kontrolloitu lääkehoito, jos lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Tärkeää on hoitaa itseään myös muuten; säännöllinen päivä- ja vuorokausirytmi, sopivasti liikuntaa esim. joku liikunnallinen harrastus, riittävä ja terveellinen ruokavalio, hyviä ihmissuhteita, turvalliset elinolosuhteet. Kun katsot tätä listaa, voi tuntua, että mikään ei onnistu. Rohkaisenkin sinua katsomaan listasta, mitkä asiat sinulta onnistuvat, mihin voit itse omilla valinnoillasi vaikuttaa ja mihin selvästi kaipaat ulkopuolista apua, koska omin voimin et selviä.

Susanna, apua on varmasti saatavilla, kunhan nyt rohkeasti lähestyt sitä aikuista, joka turvallisimman vaikutuksen on sinuun tehnyt. Jos et tiedä, miten edetä, ota yhteyttä uudelleen Decibeliin. Olemme tukenasi!

ystävällisin terveisin, koulukuraattori Inkku Pietarsaaresta

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.

Kysy oma kysymys

Lähetä kommenttisi

HUOM! Esitä kysymyksesi kysy pois-osiossa.

Millä tavalla pojan olisi luonnollisinta aloittaa tytön vartaloon tutustuminen? Tarkoitan sitä hetkeä, kun aletaan riisuutua. Sehän on varmasti jännä hetki. Joko ennen riisuumista kannattaisi kosketta...
Lue lisää

Olin tuttavien kanssa levillä pääsiäisenä. Tulin niiden kyydillä tänään kotiin. Lähdettiin aamulla aikasin sieltä ajaan ja syötiin aamiainen autos. Matkalla pysähdyttiin ekan kerran oulussa grillikio...
Lue lisää

Onko sellaiset kalenterit luvallisia, joissa on kuvissa tissit paljaina olevia naisia? Minusta ei ole asiallista pitää sellaisia esillä. Ymmärrän, että pojista voi olla kivaa katsella niitä, mutta min...
Lue lisää

Miten määritellään mikä on intiimialuetta? Lasketaanko takapuoli intiimialueisiin kuuluvaksi?
Lue lisää