Elämän arvo

28.07.2018
Hei, mulla alko masennus noin joulun jälkeen 2017. Eka se oli pientä, sitten diagnosoitiin masennus ja ahdistus vaikeaksi. Viiltely oli mukana voinnin helpottamiseks, ja on edelleen. Pahimmat ajat alkoi kai maaliskuussa, koulun loppupuolella. Joka päivä olin itkenyt ja viillellyt. Silloin en vielä käynyt psykiatrilla. Mutta nyt sillointällöin käyn, mikä ei auta kun kaikkea en voi koskaan historiastani kertoa. Mutta selvisin pahasta olostani hengissä ja nyt on kesäloma. Nyt alkoi helpottaa kaikki vähän ja tuntuu että olen paranemassa. Mutta nyt tuntuu niin tyhjältä. Kokoajan haluaisin viillellä, ihan kuin jokin haluis ulos musta. Ja sitten myös mua ei kiinnosta mun vanhemmat. Mä en tykkää niiden seurasta. Oon ilkee niille ja halun vaa et ne antaa mun olla rauhassa. Tarkalleenottaen mä en välitä niistä.. masennuksen ja ahdistuksen tunnen aina minussa. Vaik se olis poissa niin luulen että se tulee takaisin taas kun koulut taas alkaa, koska kerran kun se tulee niin mun kohdalla niin se todennäköisesti tulee uudestaan. Eniten mua huolestuttaa se että miks en välitä mun vanhemmista enää.. ja tuntuu siltä että en eläis enää vaa et hengittäisin... Kiinnostus
Hannele klippt2

Nuorisotiedottaja Hannele Vastaa

02.08.2018

Hei "kiinnostus"!

Kiitos viestistäsi. Olet kokenut ikäviä asioita ja luonnollisesti olet hämilläsi niistä. Itsensä viiltely on yksi keino purkaa ahdistusta. Sen sijaan, että viiltelet itseäsi toivoisin, että voisit kertoa avoimesti elämäntilanteestasi jollekin luotettavalle ystävälle/aikuiselle. Kerroit, että käyt psykologilla, se on hieno asia. Tärkeintä olisi tällä hetkellä, että et jää yksiksesi liikaa miettimään asioita, etkä varsinkaan asioita joille sinä et voi mitään.

Tietenkin on hyvä, että asioita mietitään itsekseen, mutta ei liikaa, varsinkaan sellaisia asioita joita sinä et voi muuttaa. Kerroit, että et voi kertoa kaikkea historiastasi, miksi et? Jos et ole avoin psykiatrilla, hän ei voi sinua oikealla tavalla auttaa. Ammattiauttajat ovat kaikki vaitiolovelvollisia, eli he eivät saa kertoa mitään sinun asioista ulkopuolisille, jos et siihen anna lupaa.  Ihanaa, että loma on tehnyt sinulle hyvää ja sinusta tuntuu että olet parantumassa :) Onko sinulla ystäviä keneen voit luottaa ja kertoa elämäntilanteestasi? Toivon, että voisit kertoa luottamuksellisesti tunteistasi jollekin. Monella sinun ikäisellä on tunteita, että on "tyhjä" ja välillä ahdistaakin ja elämä voi olla stressaavaa. Se kuuluu kasvamiseen nuoresta aikuiseksi, kun ikää tulee lisää tulee sen mukana paljon velvollisuuksia, mitä lapsena ei vielä ole. Monia nuoria huolestuttaa tulevaisuus, mitä tulen tekemään? Minne kouluun haen? Pääsenkö sinne? Mitä työtä haluan/saan tehdä? Alanko seurustelemaan? On paljon asioita mietittävänä ja tulevaisuus  voi näyttäytyä epävarmalta.

On täysin luonnollista, että haluat ottaa etäisyyttä vanhempiisi, se on normaalia murrosiässä. Et ole enää lapsi, vaan nuori ja aivan pian olet aikuinen. Irtiotto vanhemmista ja oman tilan ottaminen kuuluu normaaliin kasvamiseen. Kerro vanhemmillesi miltä sinusta tuntuu, hekin ovat uuden tilanteen edessä, eivätkä varmaan aina täysin ymmärrä, että sinä olet jo pian aikuinen nainen. Se on hämmentävää myös sinun vanhemmillesi. He ovat kuitenkin sinun vanhempasi joka tapauksessa, ja toivovat vain kaikkea hyvää elämääsi, anna heidän olla sinun elämässä ja heille tilaisuus kuulla sinun ajatuksistasi. Älä lopeta psykiatrilla käymistä, aina on hyvä tuulettaa tunteitaan myös ulkopuoliselle.

Anna siis itsellesi aikaa, tee asioita joista nautit ja nauti nuoruudestasi, se on ainutlaatuista aikaa elämässäsi, jota voit tulla kaipaamaan aikuisiässä. :)

Kaikke hyvää sulle ja nauti loppukesästä! :)

Ystävällisin terveisin; Hannele Pelli

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.

Kysy oma kysymys

Lähetä kommenttisi

HUOM! Esitä kysymyksesi kysy pois-osiossa.

Näkevätkö selvännäkijät oikeasti tulevaisuuteen? Olisi hieno, kun pystyisi sellaiseen. Missä voisi saada oppia tähän asiaan?
Lue lisää

Minulle on jäänyt pelkotiloja lapsena ja nuorena kokemistani ikävistä asioista. Isäpuoleni kuritti minua useita kertoja. Vielä 15-vuotiaana hän pakotti minut riisuutumaan alushoususilleen ja iski kämm...
Lue lisää

Haluaisin kuulla mitä mieltä olette, kun minua kiihottaa mielestäni hyvinkin erikoinen asia. Minusta on tosi mukavaa kävellä kumisaappaat jalassa märällä upottavalla pellolla, tai ylipäätään jossakin,...
Lue lisää

Minua ihmetyttää, miksi en osaa nukahtaa illalla selällään. Päivällä syönnin jälkeen se onnistuu kyllä vaikeuksitta. Illalla en vaan saa unenpäästä kiinni. Jos käännyn syrjälleni, nukahdan aika äkkiä,...
Lue lisää