Minkälaista tupakoivan ihmisen elämä OIKEASTI on?

Minkälaista tupakoivan ihmisen elämä OIKEASTI on?

  • Keräät epätoivoisena kaikki 5-, 10- ja 20-senttiset mitä löydät (mm. sohvatyynyjen välistä ja talvitakin taskuista), jotta sinulla olisi varaa halvimpaan tupakka-askiin. Häpeät silmät päästäsi, kun kaadat kolikkokokoelmasi esim. R-kioskin kassalle ja kohtaat kassatyöntekijän tympääntyneen katseen, kun hän joutuu laskemaan kolikkokasasi. Ja takanasi kassajono vain kasvaa ja kuulet heidän huokauksensa...
  • Mietit enemmän tai vähemmän koko ajan haisevatko vaatteesi tupakalle tai jos hengityksesi haisee. Huomaat vetäytyväsi poikaystäväsi halaukselta, tai ainakin käännät pääsi sivuun, jottei hän haistaisi tupakansavua hiuksissasi. Huomaat, että hän pidättää hengitystään tai että halaus jää lyhyeen. Ehkä hän jopa vihjaa jotain kurkkupastilleista tai suuvedestä ja tunnet iskun sydämessäsi...
  • Sinun on vaikea keskittyä 1-1½ tuntia kauemmin. Elokuva on liian pitkä nikotiinitarpeillesi, joten viimeiset minuutit menevät sinulta aivan ohi, koska mietit vain milloin pääset ulos tupakalle. Jotkut luennot ovat liian pitkiä, joten tunnin lopussa et edes enää kuuntele. Suusi maistuu yhä enemmän tupakalle, rummutat sormiasi levottomana ja tuijotat kelloa puolen minuutin välein… Elämäsi alkaa pyöriä tupakan ympärillä, kohta huomaat jopa vetäytyväsi sellaisista asioista, joiden aikana joudut olemaan polttamatta pidemmän aikaa: 3,5 tunnin junamatkasta Helsinkiin, shoppailureissusta Tampereelle äitisi kanssa (silloin et voi edes polttaa salaa) tai kiinnostavasta viikonlopun kestävästä työpajasta. Luokkaretket tai kesätyöt aiheuttavat sinulle isoja tunnontuskia, sillä haluat olla mukana, mutta et tiedä miten polttaminen onnistuu…
  • Olet kateellinen niille kavereille, jotka vain polttavat juhliessaan, eivätkä kärsi nikotiinin vieroitusoireista juhlimiskertojen välissä, kun taas sinulle tupakka on ensimmäinen asia mielessäsi, kun heräät aamuisin…
  • Kävelet koulubussille 10 minuuttia aikaisemmin, teeskentelet meneväsi iltalenkille tai juokset ulos ilman takkia välitunnilla ehtiäksesi vetää muutaman sauhun. Piiloudut nurkan taakse palellen ja rukoilet, ettei kukaan opettaja, vanhempi, naapuri tai joku muu yllätä sinua. Joudut vetämään sauhuja niin nopeasti, että silmiisi nousee kyyneleitä ja sinulle tulee huono olo...
  • Ja jos joku näkisi sinut tai haistaisi tupakansavun vaatteistasi, alat heti valehtelemaan. Kyseessä oli eka kerta; että kaverisi tupakoi; että sinä vain seisot tupakoivien ihmisten vieressä; että olit niin stressaantunut, että kokeilit tupakkaa – mutta se oli eka kerta; että sinulla oli niin paljon sydänsuruja; että sinulla kyllä on kaikki oikeus tehdä, mitä itse haluat; että halusit vain tietää miltä se maistuu; että sinut pakotettiin… samalla kuulet itse, kuinka tyhmältä kuulostat ja näet, ettei hän kuitenkaan usko sinua…
  • Elät jatkuvasti ”voi-ei-askin-viimeinen-tupakka-milloin-saan-lisää”-pelossa. Teet pyöräretkiä lähellä olevalle bensa-asemalle pikkupaniikissa, juokset sisään lähikauppaan välitunnilla ja ylipuhut kavereitasi ajamaan kiertotietä, jotta voisit ostaa matkalta tupakkaa…
  • Olet valmis heittämään kasoittain vaatteita niskaasi ja menemään kylmään värjöttelemään sen sijaan, että jäisit lämpimän peiton alla tyttöystäväsi seuraksi, nukkuisit pidemmät päiväunet tai istuisit rauhassa kahvipöydässä kavereidesi kanssa…
  • Huomaat, ettei polttaminen enää olekaan niin siistiä. Alat ennemminkin häpeämään sitä. Ennakkoluulot tupakoijia kohtaan kasvavat koko ajan: tupakoivilla on huono itsekuri ja he ovat heikkoja, koska he eivät pysty lopettamaan; tupakoivat ovat tyhmiä, koska he uskoivat, että tupakointi olisi jotenkin siistiä; tupakoivat ihmiset ovat liian heikkoja, koska he eivät pysty vastustamaan ryhmäpainetta. Tupakoivat luulevat kai olevansa kuolemattomia ja luulevat, että huonompi kunto tai ennenaikaiset rypyt eivät koske heitä; tupakoivat ovat usein huonommin koulutettuja ja heillä on vähemmän rahaa – tai ainakin heillä on ongelmia kotona, sillä tupakoijathan tekevät aina muutakin haitallista – ainakin he ryyppäävät joka viikonloppu ja harrastavat seksiä ties kenen kanssa… Näet kaiken tämän toisten silmissä, jopa kaupungilla ohikulkevien vieraiden ihmisten silmissä ja sinusta tuntuu, että kaikki halveksuvat ja katsovat sinua nenänvarttaan pitkin…
  • Tunnet itsesi syylliseksi aina, kun joku sanoo ”En ikinä haluaisi suudella ketään, joka tupakoi, se maistuisi varmasti ihan tuhkakupilta” tai kun näet tupakan-lopettamis-mainoksen Facebookissa. Ja vaikka kuinka yrität vältellä tupakka-askissa olevaa varoitustekstiä, tiedät kuitenkin tarkkaan, mitä niissä lukee... (On myös todennäköistä, että lopetat tupakoinnista lukemisen täällä Decibelissä tämän tekstin jälkeen, sillä et halua, että sinua muistutetaan asiasta…)
  • Olet kateellinen – ja vähän pelokas, että kohta olet ainut, joka polttaa – aina, kun kuulet, että joku on onnistunut lopettamaan tupakoinnin. Sisimmässäsi olet kateellinen kaikille ei-tupakoiville, mutta teeskentelet, että tupakointi on sinun oma valintasi ja että tulet itsekin joku päivä kuulumaan lopettaneiden joukkoon. Ainakin toivottavasti - sillä vaikka et aio tupakoida koko loppuelämääsi, epäilet kuitenkin, ettet tulisi selviämään tupakoinnin lopettamisesta...
  • Tiedät sisimmässäsi, että kaikki tupakointia puoltavat perusteet ovat vain valheita ja tekosyitä. Nikotiini ei saa sinua rentoutumaan. Nikotiini ei auta sinua keskittymään. Kahvi olut/siideri tai päivällinen ei maistu paremmalta tupakan kanssa... Tupakointi ei saa sinua voimaan paremmin millään tavalla, ja sinä kyllä TIEDÄT sen…
  • Joudut jatkuvasti valehtelemaan, jotta pääsisit tupakalle. Opettajille, vanhemmillesi, työnantajallesi... Jos luokallasi/kurssillasi/työpaikallasi on useampia tupakoijia, olet kiitollinen siitä, että sinun ei tarvitse hävetä yksin. Tupakkatauon jälkeen huomaat kuitenkin, että teitä ei sittenkään ollut niin monta – ja että kaikki tupakoimattomat ihmiset nyrpistävät nenäänsä kun tupakkahaju leijuu perässänne huoneeseen…
  • Kurkkupastillit, hajuvesi, vesipullo (tai mieluummin makuvesi), suuvesi ja purukumi ovat aina mukanasi, etkä edes tulisi toimeen ilman niitä…
  • Katsot itseäsi peilistä ja etsit niitä asioita, joita tupakoinnin sanotaan aiheuttavan: finnistä ihoa, elotonta ihoa, ennenaikaisia ryppyjä, harmaata peitettä ikenissä ja kielellä, keltaisia sormenpäitä ja keltaisia kynsiä ”tupakkakädessä”, keltaisia hampaita, enemmän karvoitusta kasvoissa (noloa varsinkin tytöille), keskivartalolihavuutta ja hiustenlähtöä (orastavaa kaljua tai karkaavaa hiusrajaa pojilla). Mietit hiljaa itseksesi olisiko sinulla parempi maku- ja hajuaisti, kunto, hengitys, muisti ja oppimiskyky, hiustenlaatu, iho jne jne jne jos et polttaisi...
  • Saat kokoajan kamppailla palon vaaran kanssa ja olet todennäköisesti jo polttanut pieniä reikiä lempitakkiisi tai jopa polttanut osan hiuksistasi kun yritit sytyttää tupakkaasi tuulessa. Autossa tupakoivilla on koko ajan takaraivossa pelko siitä, että tupakan tuhka – tai pahimmassa tapauksessa tupakan tumppi – ei lennäkään ikkunasta ulos, vaan päätyykin takapenkille ja sytyttää sen tuleen…
  • Kaikkien ihmisten mielestä heillä on oikeus valittaa ja haukkua sinua, koska sinä poltat: kaupan edessä seisovat 5-vuotiaat, kadulla kävelevät eläkeläiset ja tietenkin myös opettajat. Eikä sinulla ole MITÄÄN fiksua vastausta, eikä mitään pätevää syytä…
  • Ennakkoluulot voivat saada myös esim. kaverisi äidin olemaan sitä mieltä, että et saa tulla heidän kyydissään discoon, sillä hän luulee, että sinulla on huono vaikutus hänen tyttäreensä. Tai että et saa hakemaasi kesätyötä, koska haisit tupakalle ja työnantajan mielestä tupakoivat ihmiset ovat muita ihmisiä huonompia – tai ainakin he pitävät enemmän taukoja, eivätkä siksi työskentele yhtä tehokkaasti. Sitä paitsi sinun ympärilläsi olevat ihmiset saavat kärsiä tupakoinnistasi: Vanhempasi ovat huonoja vanhempia, koska antavat sinun polttaa, siskosi on varmasti yhtä holtiton kuin sinä, koska sinähän poltat (ja kuka tietää mitä muutakin kauheaa sinä teet, kaikkihan ovat kuulleet, mitä tupakoivat tekevät…), eikä isoäitisi viitsi kehuskella ihanasta lapsenlapsestaan, sillä hänhän kuitenkin polttaa…
  • Tupakointia rajoittavat lait ja säädökset lisääntyvät koko ajan. Et saa polttaa julkisilla paikoilla, sinun pitää kävellä pienelle tupakkapaikalle kolmen kilometrin päähän esim. ulkoilmakonserteissa tai terasseilla. Aikuiset saavat ottaa sinulta tupakkasi, jos olet alaikäinen. Kaupan kassalla joudut pyytämään tupakka-askisi kassaneidiltä, kun taas nikotiinipurukumit ovat viereisessä hyllyssä kaikkien nähtävillä). Jokaisen kiellon jälkeen tunnet itsesi enemmän ja enemmän toisen luokan kansalaiseksi. Syrjityksi, poisajetuksi ja halveksutuksi...
  • Ja tuhansia esimerkkejä vielä....

Eikö vaikutakin tupakointi todella siistiltä, hauskalta, mahtavalta ja seksikkäältä?