Gynekologinen tutkimus
Gynekologille meno voi tuntua jännittävältä, pelottavalta ja ehkä vähän nololta - kaiken ikäisille naisille. Ei ole niin helppoa nousta tuoliin ja levittää jalkansa jonkun nähtäväksi. Monelle naiselle tämä varmasti tuntuu vaivaannuttavalta ja siitä tulee asia, jota helposti lykkää myöhemmäksi – varaan ajan nyt… pian… ehkä maanantaina…
Tästä syystä haluamme selvittää, mitä gynekologinen tutkimus oikein tarkoittaa ja miten se tehdään ja yritämme tätä kautta madaltaa kynnystä tutkimukseen menemiseen. Gynekologinen tutkimus on tärkeä osa naisen hyvinvointia ja meidän pitää tietenkin pitää huolta, että kaikki on kunnossa myös ”siellä alhaalla”.
Kaikkien tulisi käydä gynekologisessa tutkimuksessa tasaisin väliajoin elämänsä aikana. Ainakin seksielämän alkamisen jälkeen, tulisi gynekologille varata aika. Tutkimus on ajankohtainen myös ennen tätä, jos olet huomannut alapäässäsi jotain ”outoa” tai sinua mietityttää jokin asia – paiseet, näpyt tai kivut alapäässä ovat tavallisia syitä hakeutua gynekologiseen tutkimukseen.
Miten tutkimus tehdään?
1. Varaa aika gynekologiseen tutkimukseen terveyskeskuksessasi tai yksityisellä vastaanotolla. Tutkimuksen tekee joko kätilö tai lääkäri. Sinun ei tarvitse hävetä tai nolostella tilannetta, henkilökunta on tottunut näkemään kaikenlaista ja he ovat ammattimaisia. He eivät myöskään pidä sinua naurettavana tai tyhmänä, vaikka kysyisit yksinkertaisiakin kysymyksiä. Päinvastoin – he vastaavat mielellään kysymyksiisi, sillä se osoittaa, että otat asian vakavissasi ja olet tarpeeksi kypsä esim. seksielämän aloittamiseen.
2. Tutkimuksen ohessa sinulta kysytään tiettyjä asioita. Esim. oletko harrastanut seksiä, ovatko kuukautisesi säännölliset, oletko huomannut jotain poikkeavaa, kuten välivuotoja, kipuja tms. Kysymykset auttavat heitä neuvomaan sinulle esim. sopivimmat ehkäisyvälineet.
3. Tämän jälkeen sinua pyydetään riisumaan housusi ja istuutumaan ns. gynekologin tuoliin. Tutkimuspöydällä makaat puoliksi makuu asennossa ja nostat jalkasi niille tarkoitetuille tuille. Tämä asento voi tuntua hieman epämukavalta ja nololta, mutta kannattaa muistaa, että henkilökunta on tehnyt saman lukemattomia kertoja, eivätkä he näe tai koe tilannetta millään tavalla seksuaalisena tai jännittävänä. Tilannetta voi verrata esim. jalkahoitajaan, joka tutkii potilaan jalkoja tai kampaajaan, joka katsoo, onko sinulla kaksihaaraisia tai kuluneet latvat.
4. Kätilö/lääkäri istuu tuolilla jalkojesi välissä, yleensä lähellä on lamppu, jotta he näkisivät paremmin. Yritä miettiä jotain ihan muuta kuin itse tutkimusta, sillä silloin pystyt rentoutumaan ja tutkimus on sujuvampaa. Lääkäri tutkii sekä ulommat että sisemmät sukupuolielimet. Tutkimus voi tuntua hieman epämukavalta, mutta pidä yhä mielessä, että se ei ole heille mitenkään erikoista tai uutta. Tutkimusta tehdessään lääkäri asettaa toisen käden vatsasi päälle ja yhden tai kaksi sormea emättimeesi, tunnustellakseen munasarjojasi ja kohtuasi. Tutkijalla on käsineet.
5. Tutkimus kestää korkeintaan 8-10 minuuttia, eikä se yleensä satu. Jotkut asiat voivat tuntua hieman epämukavilta, mutta yritä silti rentoutua – silloin tutkimus on sujuvampaa. Gynekologinen tutkimus voidaan tehdä, vaikka sinulla olisi kuukautiset, mutta sinulle se on varmasti miellyttävämpää jos varaat ajan vuotojen väliin. Jos sinulta otetaan kokeita esim. sukupuolitaudeista, tehdään se pyörittämällä vanupuikkoa emättimessäsi. Usein lääkäri antaa sinulle terveyssiteen, jonka voit laittaa alushousuihisi tutkimuksen jälkeen mahdollisen tiputtelu vuodon varalta.
6. Tämän jälkeen saat pukeutua ja usein lääkäri/kätilö keskustelee kanssasi vielä hetken. Sitten se on ohi!
Gynekologinen tutkimus terveyskeskuksessa on usein maksuton alle 18-vuotiaille, sitä vanhemmilta tutkimus maksaa n. 15€. Yksityisellä vastaanotolla hinta on kalliimpi, sillä he ottavat erillisen maksun kaikista toimenpiteistä (esim. ultraäänestä, kokeista jne).
Kuukautiskierron aikana kohdun limakalvot paksuuntuvat hedelmöittyneen munasolun vastaanottamiseksi. Jos kuitenkaan hedelmöitystä ei tapahdu, kohdun on päästävä eroon verestä ja limakalvoista.
Toisin ...
Lue lisää
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, eli premenstruaalioireyhtymä (PMS), tarkoittaa ennen kuukautisia esiintyviä psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haittaavat tavallista elämää. Noin puolet tytöistä kä...
Lue lisää
On makuasia minkälaisen kuukautissuojan valitset, sillä niitä on paljon erilaisia. On siteitä, tampooneja, pikkuhousunsuojia ja kuukautiskuppeja, ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa.
Pikkuhousunsu...
Lue lisää
Pojilla murrosiän käynnistää sukupuolihormoni nimeltään testosteroni n.12-15-vuoden iässä. Murrosikä voi alkaa aikaisemmin tai myöhemmin, siinä ei ole mitään väärää. Kaikkien ihmisten murrosiän kehity...
Lue lisää
Murrosikä alkaa tytöillä tavallisesti 10-13-vuoden iässä, mutta jos se alkaa aikaisemmin tai myöhemmin, niin siinä ei ole mitään väärää. Kaikki ovat erilaisia ja kaikki kehittyvät omaan tahtiin kohti ...
Lue lisää
Mistä löydän asunnon? Kokeile ensin jotakin näistä:
Usein ensimmäisen kämpän Pohjanmaalla löytää kavereiden, tuttujen tai sukulaisten kontaktien tai vinkkien kautta. Somesta, kuten Facebookista voi ol...
Lue lisää
Muuttoilmoitus.
Muuttoilmoitus on helppo tehdä netissä Postin nettisivujen kautta, tai käyttämällä Muuttoilmoitus-lomaketta, jonka saa Postista tai maistraatista. Muuttoilmoituksen kautta osoitteenmuu...
Lue lisää
Tarkista ensin, mikä sisältyy vuokraan. Monessa tapauksessa vuokraan sisältyy vesimaksu ja joissakin tapauksissa myös sähkö. Monissa asuintaloissa, asuntoloissa ja vastaavissa on valmiit mahdollisuude...
Lue lisää
Vuokrasopimus on tärkeä paperi kun on aika muuttaa pois kotoa (koska useimmat asuvat todennäköisesti vuokralla ensimmäisessä omassa kodissaan). Tärkeintä on, että sopimus tehdään kirjallisesti, että v...
Lue lisää
Vuokralaisen oikeudet
Vuokralaisen tulee varmistaa, että asunto on hyvässä kunnossa ja asumiskelpoinen, eli, esimerkiksi jääkaappi, lämmitys ja vesiputket toimivat.
Omalla kustannuksella saa tehdä pie...
Lue lisää