Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus

Gynekologille meno voi tuntua jännittävältä, pelottavalta ja ehkä vähän nololta - kaiken ikäisille naisille. Ei ole niin helppoa nousta tuoliin ja levittää jalkansa jonkun nähtäväksi. Monelle naiselle tämä varmasti tuntuu vaivaannuttavalta ja siitä tulee asia, jota helposti lykkää myöhemmäksi – varaan ajan nyt… pian… ehkä maanantaina…

Tästä syystä haluamme selvittää, mitä gynekologinen tutkimus oikein tarkoittaa ja miten se tehdään ja yritämme tätä kautta madaltaa kynnystä tutkimukseen menemiseen. Gynekologinen tutkimus on tärkeä osa naisen hyvinvointia ja meidän pitää tietenkin pitää huolta, että kaikki on kunnossa myös ”siellä alhaalla”.

Kaikkien tulisi käydä gynekologisessa tutkimuksessa tasaisin väliajoin elämänsä aikana. Ainakin seksielämän alkamisen jälkeen, tulisi gynekologille varata aika. Tutkimus on ajankohtainen myös ennen tätä, jos olet huomannut alapäässäsi jotain ”outoa” tai sinua mietityttää jokin asia – paiseet, näpyt tai kivut alapäässä ovat tavallisia syitä hakeutua gynekologiseen tutkimukseen.

Miten tutkimus tehdään?

1. Varaa aika gynekologiseen tutkimukseen terveyskeskuksessasi tai yksityisellä vastaanotolla. Tutkimuksen tekee joko kätilö tai lääkäri. Sinun ei tarvitse hävetä tai nolostella tilannetta, henkilökunta on tottunut näkemään kaikenlaista ja he ovat ammattimaisia. He eivät myöskään pidä sinua naurettavana tai tyhmänä, vaikka kysyisit yksinkertaisiakin kysymyksiä. Päinvastoin – he vastaavat mielellään kysymyksiisi, sillä se osoittaa, että otat asian vakavissasi ja olet tarpeeksi kypsä esim. seksielämän aloittamiseen.

2. Tutkimuksen ohessa sinulta kysytään tiettyjä asioita. Esim. oletko harrastanut seksiä, ovatko kuukautisesi säännölliset, oletko huomannut jotain poikkeavaa, kuten välivuotoja, kipuja tms. Kysymykset auttavat heitä neuvomaan sinulle esim. sopivimmat ehkäisyvälineet.

3. Tämän jälkeen sinua pyydetään riisumaan housusi ja istuutumaan ns. gynekologin tuoliin. Tutkimuspöydällä makaat puoliksi makuu asennossa ja nostat jalkasi niille tarkoitetuille tuille. Tämä asento voi tuntua hieman epämukavalta ja nololta, mutta kannattaa muistaa, että henkilökunta on tehnyt saman lukemattomia kertoja, eivätkä he näe tai koe tilannetta millään tavalla seksuaalisena tai jännittävänä. Tilannetta voi verrata esim. jalkahoitajaan, joka tutkii potilaan jalkoja tai kampaajaan, joka katsoo, onko sinulla kaksihaaraisia tai kuluneet latvat.

4. Kätilö/lääkäri istuu tuolilla jalkojesi välissä, yleensä lähellä on lamppu, jotta he näkisivät paremmin. Yritä miettiä jotain ihan muuta kuin itse tutkimusta, sillä silloin pystyt rentoutumaan ja tutkimus on sujuvampaa. Lääkäri tutkii sekä ulommat että sisemmät sukupuolielimet. Tutkimus voi tuntua hieman epämukavalta, mutta pidä yhä mielessä, että se ei ole heille mitenkään erikoista tai uutta. Tutkimusta tehdessään lääkäri asettaa toisen käden vatsasi päälle ja yhden tai kaksi sormea emättimeesi, tunnustellakseen munasarjojasi ja kohtuasi. Tutkijalla on käsineet.

5. Tutkimus kestää korkeintaan 8-10 minuuttia, eikä se yleensä satu. Jotkut asiat voivat tuntua hieman epämukavilta, mutta yritä silti rentoutua – silloin tutkimus on sujuvampaa. Gynekologinen tutkimus voidaan tehdä, vaikka sinulla olisi kuukautiset, mutta sinulle se on varmasti miellyttävämpää jos varaat ajan vuotojen väliin. Jos sinulta otetaan kokeita esim. sukupuolitaudeista, tehdään se pyörittämällä vanupuikkoa emättimessäsi. Usein lääkäri antaa sinulle terveyssiteen, jonka voit laittaa alushousuihisi tutkimuksen jälkeen mahdollisen tiputtelu vuodon varalta.

6. Tämän jälkeen saat pukeutua ja usein lääkäri/kätilö keskustelee kanssasi vielä hetken. Sitten se on ohi!


Gynekologinen tutkimus terveyskeskuksessa on usein maksuton alle 18-vuotiaille, sitä vanhemmilta tutkimus maksaa n. 15€. Yksityisellä vastaanotolla hinta on kalliimpi, sillä he ottavat erillisen maksun kaikista toimenpiteistä (esim. ultraäänestä, kokeista jne).

08.02.2019

Joskus syy voimakkaaseen ahdistustilaan on tiedossa ja ahdistus voi silloin johtua siitä, että ihminen on kokenut jotain hyvin raskasta, kuten onnettomuuden, surua tai väkivaltaa. Ahdistus voi johtua ...
Lue lisää

08.02.2019

Paniikkikohtauksen yleisin tunnusmerkki on, että se iskee täysin ennalta-arvaamatta, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kohtaus liittyy kuitenkin aina jollain tapaa nykyiseen elämäntilanteeseen. Kohtau...
Lue lisää

08.02.2019

Omista tuntemuksista kertominen voi helpottaa paljon. Asiasta kertominen jollekin sellaiselle henkilölle, jolla on tietoa ja kokemusta ahdistuksesta ja sen lievittämisestä, on vielä parempaa! Ahdistuk...
Lue lisää

08.02.2019

Joskus alakuloisuuteen on selkeä ja suora syy, esim. jos olet menettänyt jonkun tai jotain sinulle tärkeää, ehkä eronnut poikaystävästäsi tai riidellyt ystäväsi kanssa, jos sinulla on ongelmia jonkin ...
Lue lisää

08.02.2019

Kaikilla meillä on siis jaksoja kun olemme surullisia, allapäin ja kun voimme huonosti mutta jos nämä tunteet eivät mene ohitse muutamassa viikossa, voi kyse olla masennuksesta. Masennus on nykyään ta...
Lue lisää

08.02.2019

Jos on ollut hyvin masentunut vähintään kaksi viikkoa ja on muita masennuksen oireita, voi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai terveyskeskukseen. Jos voi niin huonosti, että ajattelee itsemurhaa, on ...
Lue lisää

07.02.2019

Kun sana kriisi mainitaan, yhdistävät monet sen ehkä ensimmäisenä kriisitilanteeseen, kuten kouluampumiseen tai liikenneonnettomuuteen. Toiset ehkä ajattelevat ensiksi kriisiä esim. parisuhteessa - ku...
Lue lisää

07.02.2019

Kaikki kriisit ovat yksilöllisiä ja varsinkin kaikki reaktiot kriiseihin ovat yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Kriisien käsittelyyn ei ole oikeaa tai väärää tapaa – kukin käyttää sellaista tapaa, jon...
Lue lisää

07.02.2019

Suru on luonnollinen osa elämää ja jokaisessa surussa on yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen ihminen sureekin omalla tavallaan. Usein suru on tavallinen tunne silloin, kun ihminen on menettänyt jonkun...
Lue lisää

07.02.2019

Ei ole oikeaa tai väärää tapaa surra, kaikkien tulee saada tehdä niin kuin heistä tuntuu parhaalta. Eri seurassakin voi surra eri tavalla. Asioita, jotka vaikuttavat siihen kuinka suremme, on itse tap...
Lue lisää

1 3 4 5 6 7 18