Gynekologinen tutkimus
Gynekologille meno voi tuntua jännittävältä, pelottavalta ja ehkä vähän nololta - kaiken ikäisille naisille. Ei ole niin helppoa nousta tuoliin ja levittää jalkansa jonkun nähtäväksi. Monelle naiselle tämä varmasti tuntuu vaivaannuttavalta ja siitä tulee asia, jota helposti lykkää myöhemmäksi – varaan ajan nyt… pian… ehkä maanantaina…
Tästä syystä haluamme selvittää, mitä gynekologinen tutkimus oikein tarkoittaa ja miten se tehdään ja yritämme tätä kautta madaltaa kynnystä tutkimukseen menemiseen. Gynekologinen tutkimus on tärkeä osa naisen hyvinvointia ja meidän pitää tietenkin pitää huolta, että kaikki on kunnossa myös ”siellä alhaalla”.
Kaikkien tulisi käydä gynekologisessa tutkimuksessa tasaisin väliajoin elämänsä aikana. Ainakin seksielämän alkamisen jälkeen, tulisi gynekologille varata aika. Tutkimus on ajankohtainen myös ennen tätä, jos olet huomannut alapäässäsi jotain ”outoa” tai sinua mietityttää jokin asia – paiseet, näpyt tai kivut alapäässä ovat tavallisia syitä hakeutua gynekologiseen tutkimukseen.
Miten tutkimus tehdään?
1. Varaa aika gynekologiseen tutkimukseen terveyskeskuksessasi tai yksityisellä vastaanotolla. Tutkimuksen tekee joko kätilö tai lääkäri. Sinun ei tarvitse hävetä tai nolostella tilannetta, henkilökunta on tottunut näkemään kaikenlaista ja he ovat ammattimaisia. He eivät myöskään pidä sinua naurettavana tai tyhmänä, vaikka kysyisit yksinkertaisiakin kysymyksiä. Päinvastoin – he vastaavat mielellään kysymyksiisi, sillä se osoittaa, että otat asian vakavissasi ja olet tarpeeksi kypsä esim. seksielämän aloittamiseen.
2. Tutkimuksen ohessa sinulta kysytään tiettyjä asioita. Esim. oletko harrastanut seksiä, ovatko kuukautisesi säännölliset, oletko huomannut jotain poikkeavaa, kuten välivuotoja, kipuja tms. Kysymykset auttavat heitä neuvomaan sinulle esim. sopivimmat ehkäisyvälineet.
3. Tämän jälkeen sinua pyydetään riisumaan housusi ja istuutumaan ns. gynekologin tuoliin. Tutkimuspöydällä makaat puoliksi makuu asennossa ja nostat jalkasi niille tarkoitetuille tuille. Tämä asento voi tuntua hieman epämukavalta ja nololta, mutta kannattaa muistaa, että henkilökunta on tehnyt saman lukemattomia kertoja, eivätkä he näe tai koe tilannetta millään tavalla seksuaalisena tai jännittävänä. Tilannetta voi verrata esim. jalkahoitajaan, joka tutkii potilaan jalkoja tai kampaajaan, joka katsoo, onko sinulla kaksihaaraisia tai kuluneet latvat.
4. Kätilö/lääkäri istuu tuolilla jalkojesi välissä, yleensä lähellä on lamppu, jotta he näkisivät paremmin. Yritä miettiä jotain ihan muuta kuin itse tutkimusta, sillä silloin pystyt rentoutumaan ja tutkimus on sujuvampaa. Lääkäri tutkii sekä ulommat että sisemmät sukupuolielimet. Tutkimus voi tuntua hieman epämukavalta, mutta pidä yhä mielessä, että se ei ole heille mitenkään erikoista tai uutta. Tutkimusta tehdessään lääkäri asettaa toisen käden vatsasi päälle ja yhden tai kaksi sormea emättimeesi, tunnustellakseen munasarjojasi ja kohtuasi. Tutkijalla on käsineet.
5. Tutkimus kestää korkeintaan 8-10 minuuttia, eikä se yleensä satu. Jotkut asiat voivat tuntua hieman epämukavilta, mutta yritä silti rentoutua – silloin tutkimus on sujuvampaa. Gynekologinen tutkimus voidaan tehdä, vaikka sinulla olisi kuukautiset, mutta sinulle se on varmasti miellyttävämpää jos varaat ajan vuotojen väliin. Jos sinulta otetaan kokeita esim. sukupuolitaudeista, tehdään se pyörittämällä vanupuikkoa emättimessäsi. Usein lääkäri antaa sinulle terveyssiteen, jonka voit laittaa alushousuihisi tutkimuksen jälkeen mahdollisen tiputtelu vuodon varalta.
6. Tämän jälkeen saat pukeutua ja usein lääkäri/kätilö keskustelee kanssasi vielä hetken. Sitten se on ohi!
Gynekologinen tutkimus terveyskeskuksessa on usein maksuton alle 18-vuotiaille, sitä vanhemmilta tutkimus maksaa n. 15€. Yksityisellä vastaanotolla hinta on kalliimpi, sillä he ottavat erillisen maksun kaikista toimenpiteistä (esim. ultraäänestä, kokeista jne).
Traumaperäinen stressihäiriö lyhennetään usein PTSD, häiriön englanninkielisen nimen mukaan (Posttraumatic Stress Disorder). Häiriö voi kehittyä ihmisille, jotka ovat kokeneet tai todistaneet jotain h...
Lue lisää
Syö, nuku ja liikunta säännöllisesti
Järjestä kalenterisi
Realistiset tavoitteet
Hengitys- ja rauhoitusharjoitukset
Delegoi, jätä väliin ja päästä irti
Erota henkilökohtainen elämäsi työstä/koulusta
...
Lue lisää
Stressin syitä
Syitä voivat olla esimerkiksi huonot välit vanhempien kanssa, pelko vanhempien eroamisesta, taloudelliset huolet tai pelko siitä, että jollekin läheiselle tapahtuu jotain pahaa. Seurust...
Lue lisää
Itseluottamus on se arvo, jonka annat itsellesi TEKEMISIESI perusteella, eli suorituksiesi pohjalta.
Itseluottamus siis kasvaa onnistumisien myötä. Mitä paremmin onnistut jossain asiassa, sitä paremma...
Lue lisää
Hyvä ja terve itsetunto auttaa meitä käsittelemään elämän epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. Tietenkin epäonnistumiset tuntuvat raskailta hyvästä itsetunnosta huolimatta, mutta epäonnistumiset pysty...
Lue lisää
Esitelmöinti ryhmälle voi tuntua haastavalta ja siitä tehtävästä moni haluaisi mieluiten vain päästä kokonaan eroon. Useimmat ovat hermoilleet esitelmän pitämistä jo monta päivää etukäteen. On tärkeää...
Lue lisää
On olemassa lukematon määrä vinkkejä, neuvoja ja keinoja parantaa omaa itseluottamusta ja itsetuntoa. Tällä sivulla luettelemme mahdollisimman monta näistä. X määrä viittaa siihen, että listasta voi v...
Lue lisää
Monet ihmiset elävät elämäänsä peläten epäonnistumisia.
Tai sitten olet ehkä saanut tukea ja vahvistusta onnistuessasi jossain asiassa – samalla kun epäonnistujia on pilkattu. Tällaiset tapahtumat rep...
Lue lisää
Yksi mindfulnesin perusajatuksista on oppia olemaan yhteydessä nykyhetkeen, olla läsnä tässä ja nyt ja tarkastella itseään ihmisenä. Sitä kannattaa ajatella kun yrittää löytää omia vahvuuksiaan ja oma...
Lue lisää
Endorfiini
Endorfiini on kehon oma mielihyvää tuottava hormoni ja se toimii sen lisäksi kivunlievittäjänä. Endorfiini vaikuttaa haluumme nukkua, syödä ja juoda - joten kehon liian vähäinen endorfiinim...
Lue lisää