Ahdistus

17.02.2023
Siis uskon että mulla olisi ahdistusta tai sosiaalista ahdistusta mutta en halua kertoa vanhemmille siitä koska he eivät varmasti uskoisi ja kun yritän sanoa kavereille he luulevat että vitsailee aina vaikka sanon että olen tosissani. Olen kans etsinyt oireita ja aika moni niistä täsmää, mutta ajattelen että entä jos vain olen ujo,en tiedä pitäsikö kertoa jollekin vai antaa olla? Nojoo
Stinke

Nuorisotiedottaja Stinke Vastaa

21.02.2023

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Hienoa, että olet uskaltautunut ottamaan meihin yhteyttä. On hyvä, että et antanut asian olla. Mikäli jokin asia askarruttaa tai painaa mieltä, on tärkeää tulla kuulluksi ja saada sanottua asiansa. Samalla tavoin kuin jaettu ilo yleensä kasvaa, samalla tavoin yleensä huolet pienenevät jo siitä, kun ne saa jaettua jollekulle.

Ensinnäkin olen pahoillani, että ystäväsi eivät ole ymmärtäneet sinun olevan asian kanssa tosissasi. Ehkä he eivät tiedä mistä sinä puhut, tai he eivät osaa nähdä sinussa sellaisia piirteitä, jotka he liittävät ahdistukseen tai sosiaaliseen ahdistukseen. Tämä on hyvin yleistä; se, mitä mielemme sisällä tunnemme, ei aina välity ulospäin. Esimerkiksi monet ajattelevat, että masentuneena ihminen näyttää ulospäin koko ajan hyvin surullisesta tai itkee. Tosi asiassa masennus ei näy välttämättä mitenkään ulospäin: masentunut voi nauraa ja olla toimintakykyinen, vaikka sisällä tuntuisikin hyvin pahalta.

Miksi olet alkanut epäillä, että voisit kärsiä ahdistuksesta tai kyseessä olisi sosiaalinen ahdistus? Millaisia oireita sinulla on? Ahdistus ei ole tunne, jota vain harvat tuntevat, vaan se on hyvinkin yleinen tunne, jota miltei jokainen ihminen tuntee jossakin vaiheessa elämässään. Ahdistus on tunne, joka pitää sisällään itse asiassa monia erilaisia tunteita, joita voi olla hankala hahmottaa. Ahdistus on tunteena epämääräinen, ja saattaa aiheuttaa mm. paljon fyysisiäkin tuntemuksia. Ahdistuksen tunteellakin on merkitystä: se voi mm. ohjata ihmistä oikeaan, parempaan suuntaan. Esimerkiksi epämääräinen ahdistuksen tunne voi kieliä jostakin, jota tietoinen mieli on yrittänyt sivuuttaa: esimerkiksi liittyen parisuhteeseen tai muuhun elämänvalintaan, sisäiseen ristiriitaan, ulkoisiin tekijöihin tai vaikkapa maailman tilanteeseen liittyen. Joku saattaa hakea kouluun, joka ei tunnu omalta, mutta johon haluaa hakea esim. vanhempiensa vuoksi. Tällöin saattaa ilmetä ahdistusta, joka yrittää kertoa, että kyseinen ratkaisu ei ole oikea. Ahdistusta kannattaa aina kuunnella, sillä se yrittää ehkä saada ahdistuksen kokijan miettimään erilaisia ratkaisuja.

Ahdistus aiheuttaa usein levottomuutta ja ahdistuneena pelonsekaisuutta voi esiintyä erilaisia asioita kohtaan. Jotkut lamaantuvat ahdistuneina, joillakin ahdistus voi purkautua paniikkioirein. Ahdistus on myös hyvin fyysinen tunne, joka voi aiheuttaa useitakin erilaisia fyysisiä oireita. Sydän saattaa tykyttää, verenpaine kohota ja suu voi tuntua kuivalta. Ahdistuksesta voi johtua myös huimauksen tunne tai tunne siitä, että kurkussa olisi pala. Joskus ahdistus voi pistää hikoilemaan. Ahdistus voi vaikuttaa myös pistämällä elimistön sekaisin, joka voi ilmetä mm. ripulina tai närästyksenä. Lihasjännitykset ovat tavallisia. Vatsa voi kipeytyä ns. ilman syytä ja keskittyminen voi yleisesti olla hankalaa. Joskus ahdistuneisuus voi liittyä johonkin somaattiseen sairauteen, esim. kilpirauhasen vajaatoimintaan. Myös päihteet voivat aiheuttaa ahdistusta, mutta en usko että sinun tapauksessasi tällaisista olisi kyse!

Vaikka ahdistus silloin tällöin vaikeissa elämäntilanteissa on normaalia ja inhimillistä, ahdistus saattaa joskus silti mennä ns. yli. Silloin saattaa olla kyseessä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Lisääntynyttä ja jatkuvaa ahdistusta saattaa esiintyä myös monissa muissa mielenterveydellisissä tiloissa, kuten masennustilassa. Yleisessä ahdistuneisuushäiriössä ahdistunut olotila on miltei jatkuva olotila. Se kestää pitkään, eikä ahdistuksen määrä ole suhteutunut ahdistuksen kohteeseen. Toisin sanoen ahdistus on liiallista olosuhteisiin nähden.

Mikäli puhutaan yleisestä ahdistuneisuudesta, liittyy siihen lukuisia muitakin oireita yleensä ahdistuneisuuden tunteen lisäksi. Usein häiriöstä kärsivä kokee itsensä väsyneeksi, levottomaksi ja jännittyneeksi. Keskittyminen voi olla vaikeaa, vapinaa saattaa ilmentyä, pulssi voi tuntua tiheältä, lihakset saattavat tuntua jännittyneitä ja univaikeudet ovat yleisiä (vaikeus nukahtaa tai heräilyt öisin).

Sosiaalisesta ahdistuksesta puolestaan puhutaan silloin, kun ihminen ahdistuu eniten ihmisten seurassa tai pelkkä ajatus ihmisten kanssa olemisesta voi aiheuttaa ahdistusta tai paniikkia. Syitä voi olla monia; joku pelkää tulevansa tuomituksi tai arvioiduksi ihmisten kesken. Usein pelko sosiaalisiin tilanteisiin syntyy jo nuorena. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että sosiaalisissa tilanteissa jännittäminen ei ole tavatonta, vaan hyvinkin normaalia. On myös hyvin tavallista, että sosiaaliset tilanteet voivat aiheuttaa myös pelkoa. Näitä tunteita voi tuntea, vaikka kyseessä ei olisikaan sosiaalinen ahdistus siinä määrin, että voitaisiin puhua jo ahdistuneisuushäiriöstä.

Sosiaalinen ahdistus voi ilmetä esimerkiksi punastumisena, häpeän tunteena tai pelkona siitä, että joutuu naurunalaiseksi tai että pidetään jotenkin esimerkiksi nolona. Toisaalta myös vapina, paniikkioireilu sekä hikoilu ovat tavallisia merkkejä tästä. Hyvin yleistä on, että tällaisia tuntemuksia saa esimerkiksi silloin, kun pitää esiintyä muiden edessä. Paperit kädessä tärisevät, kädet vapisevat hikisinä, puhe saattaa alkaa takellella ja niin edelleen. Tämä on silti normaalia! Mikäli sosiaalinen ahdistus alkaa häiritä elämää tai invalidisoida elämää siten, että ihminen alkaa esimerkiki eristäytyä toisista ihmisistä pelon vuoksi, on syytä hakea apua. Etenkin silloin, mikäli ahdistus alkaa uhata esimerkiksi koulunkäyntiä.

Olet oikeassa siinä, että ujous ei ole sairaus. Se on luonteenpiirre eikä mikään heikkous! Mikäli koet itsesi ujoksi, ei siinä ole mitään vikaa. Se ei myöskään tarkoita, ettet voisi tulla rohkeammaksi sellaisissa asioissa joissa itse haluat. Siihen auttavat hyvät kokemukset tilanteista sekä erityisesti elämänkokemus, jota sinulle karttuu vuosien kuluessa. Vaikka elämmekin yhteiskunnassa, jossa tuntuu, että ulospäinsuuntautuneisuus on hyve, ei ujous ole yhtään sen huonompi ominaisuus!

Mitä tulee pohdintoihisi siitä, pitäisikö sinun keskustella vanhempiesi kanssa asiasta, niin minusta se olisi erittäin hyvä alku! OIen varma, että vanhempasi arvostaisivat kovasti sitä, mitä sinulla on sanottavana. Mikäli sinua kuitenkin pelottaa, että he eivät ottaisi sinua tosissaan, on sinulla aina mahdollisuus ottaa asia puheeksi esimerkiksi koulun terveydenhoitajan,- tai kuraattorin kanssa. Voit lähestyä tietenkin myös ketä tahansa sinulle turvallista aikuista nuorisotyöntekijästä opettajaan. Tärkeintä on alku: että alat selvittää ajatuksiasi ja tunteitasi. Voi olla, että kärsit ahdistuneisuudesta tai sosiaalisesta ahdistuksesta tai voi olla, että kyseessä on normaalit ihmiselämään kuuluvat tunteet. Joka tapauksessa on hyvä saada jaettua ajatuksensa ja tulla kuulluksi. Toinen ihminen voi myös aina tuoda uusia näkökulmia asioihin tai saada sinut näkemään tilanteesi eri tavalla. Ehkä voisit myös jutella kavereidesi kanssa asiasta joskus, kun on hyvä ja rauhallinen hetki keskustelulle. Ehkä silloin hekin voivat ymmärtää, mitä sinun sisälläsi välillä tapahtuu. Saatat yllättyä, että moni heistäkin saattaa oireilla samalla tavoin kuin sinä ja sinun tietämättäsi!

Mikäli kuitenkin olisikin kyseessä esimerkiksi ahdistushäiriö, on siihen saatavilla hyvin apua. Tärkeää onkin selvittää asia, jotta saat tukea kasvusi matkalle.

Halit,

t. Stinke

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.

Kysy oma kysymys

Lähetä kommenttisi

HUOM! Esitä kysymyksesi kysy pois-osiossa.

Minua on huimannut muutaman kerran seksin jälkeen viime aikoina. Tämä on uusi ilmiö. Ongelmaa ei ole, jos jään sänkyyn laukeamisen jälkeen. Pitäisi kuitenkin käydä pesulla, ja noustessa silmissä mustu...
Lue lisää

Mulla on ollut viime syksystä lähtien vaiva. Mulla vaahtoaa virtsa lähes joka päivä. Se vaihtelee myös että kuinka paljon sitä on. Joskus se jää sinne pönttöön pitkäksikin aikaa, ja joskus poistuu sam...
Lue lisää

Millä perusteella tehdään päätökset hullujenhuoneelle määräämisestä? Voiko kuka tahansa yleislääkäri päättää siitä, vai pitääkö olla joku erikoislääkäri? Ovatko käytännöt muuttuneet tässä asiassa vuos...
Lue lisää

Minulla on selässä ja kyljissä useampia kipeitä ajoksenmollukoita. Jotkut niistä on aika isojakin. Uusia taitaa kasvaa kaiken aikaa. Onko totta, että ajoksiin paras lääke on harrastaa paljon seksiä? M...
Lue lisää