anoreksia?

27.04.2017
Hei! En minun on todella vaikea kehdata syödä julkisesti enkä muutenkaan syö paljon. Koulussa syön n. kerran viikossa, aamupalaa en syö ikinä. Kotona syön pari ruisleipää, joskus jotain muuta. Minulla ei kuitenkaan ole nälkä vaikken söisi, epäilen josko en enään vain tunnistaisi sitä. En raaski puhua asiasta kavereideni kanssa, en halua kertoa. Kerran uskaltauduin sanomaan että minulla on semmoinen olo että ihmiset ällöävät minua jos syön koulussa, kaverini sanoi ettei se ole normaalia jonka takia kirjoitin tänne. Tuntuu siltä että ihmiset tuijottaisivat minua kuin läskiä possua jos ottaisin koulussa edes salaattia, lisää ruokaa en hae ikinä. Tiedän etten ole kovinkaan lihava, vähän jotain ylimääräistä mahassa itse nään, muut eivät sitä nää ja olen aivan alipainon rajamailla, mutta kuitenkin normaalipainoinen. Olen muutenkin aika pienikokoinen. En edes tiedä miksi ajattelen että ihmiset pitäisivät minua lihavana kun syön, eihän se ole niin mutta silti ajattelen niin. Kavereille valehtelen että syön kotona mutta he ovat silti huolissaan kun en syö koulussa. Asiaa on vaikea selittää mutta haluaisin silti varmistaa että onko asia normaalia, vai saattaisiko joku syömishäiriöntapainen liittyä asiaan kun siitä kaverini minulle mainitsi. Vanhempanikin joskus järkyttyvät jos saavat tietää etten ole syönyt koko päivänä mitään ja minua rupeaa itkettää ja hävettää, ja rupean heti valehtelemaan. Minun ei tee enää mieli mitään, vaikka en olisi syönyt koko päivänä. alsnkfwnwölz
Julia Backman

Sairaanhoitaja Julia Vastaa

Sairaanhoitaja Ira Vastaa

04.05.2017

Hei!

On hyvin ymmärrettävää että kuvaamasi ongelma tuntuu vaikealta ja hankalalta. Mitä tulee nälän ja kylläisyyden tunteisiin, niihin voi tosiaan helposti menettää yhteyden jos syöminen on epäsäännöllisesti ja määrät liian pieniä. Se on kuitenkin asia toiminto joka palautuu ennalleen kun keho jälleen saa tarvitsemansa säännöllisen energiamäärän tarpeeksi pitkään. Sitä kehosi nyt tarvitsee ja siihen olisi nyt tärkeä panostaa!

Hienoa että olet uskaltanut ottaa asian puheeksi kaverin kanssa.
Joskus kun omat ajatukset pyörii tiettyä kehää, on aika tärkeä herättäjä että muut muistuttavat ns normaalista jolloin voi saada itse vähän uutta näkökulmaa. Epäilemättä ajatuksissasi ja käytöksessäsi on nyt syömishäiriön piirteitä, ja tilanne on vakavasti otettava. On tärkeää ettei tilanne etene yhtään huonompaan suuntaan. Syömisestä ei ole tarkoitus tulla ahdistava asia elämässä, joka vielä pakottaa valehtelemaan. Suosittelemme lämmöllä että otat asian nyt puheeksi jonkun luotettavan aikuisen kanssa, vanhemman, opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa.

Tsemppiä kovasti!

-Ira&Julia

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.

Kysy oma kysymys

Lähetä kommenttisi

HUOM! Esitä kysymyksesi kysy pois-osiossa.

Näkevätkö selvännäkijät oikeasti tulevaisuuteen? Olisi hieno, kun pystyisi sellaiseen. Missä voisi saada oppia tähän asiaan?
Lue lisää

Minulle on jäänyt pelkotiloja lapsena ja nuorena kokemistani ikävistä asioista. Isäpuoleni kuritti minua useita kertoja. Vielä 15-vuotiaana hän pakotti minut riisuutumaan alushoususilleen ja iski kämm...
Lue lisää

Haluaisin kuulla mitä mieltä olette, kun minua kiihottaa mielestäni hyvinkin erikoinen asia. Minusta on tosi mukavaa kävellä kumisaappaat jalassa märällä upottavalla pellolla, tai ylipäätään jossakin,...
Lue lisää

Minua ihmetyttää, miksi en osaa nukahtaa illalla selällään. Päivällä syönnin jälkeen se onnistuu kyllä vaikeuksitta. Illalla en vaan saa unenpäästä kiinni. Jos käännyn syrjälleni, nukahdan aika äkkiä,...
Lue lisää