Minä viiltelen

Hei ja kiitos viestistäsi

Hienoa, kun sinulla on ystävä, johon luotat niin paljon, että olet voinut kertoa hänelle viiltelystä ja itsetuhoisista ajatuksistasi.

Sinun on kyllä ehdottomasti haettava apua asiantuntijoilta viiltelyysi ja itsetuhoisten ajatustesi käsittelemiseen. Viiltely on vakava oire pahasta olosta ja sisäisestä tuskasta, se voi viitata myös masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Tällaisista haasteista elämässäsi et selviä ilman ulkopuolista asiantuntijan apua. Hienoa, että sinulla on ystävä jolle olet voinut puhua, ja että hän on sinua kuunnellut ja tukenut. Et voi kuitenkaa jättää asiaa ystäväsi kuuntelun varaan. Se on liian suuri vastuu ja taakka ystävällesi, siksi hän varmaankin on kehottanut sinua hakemaan apua ja sinusta tuntuu ettei hän jaksa kuunnella sinua.

Lisätietoa: http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/viiltely/

Sinun oma kehosi on arvokas, eikä sitä saisi kukaan satuttaa, et edes sinä itse. Voit pohtia seuraavia asioita: Mistä viiltely sai alkunsa? Miksi näin tapahtuu? Missä tilanteessa viiltely yleensä puhkeaa? Voit myös pohtia sitä mikä voisi olla korvaavaa, parempi tapa hallita tilannetta, miten saisit olosi paremmaksi?

Kirjoitit ettet halua puhua asiasta terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Viiltely ja itsetuhoiset ajatukset ovat kuitenkin niin vakavia oireita pahasta olosta, että sinun pitää jollakin tavalla päästä purkamaan tilannetta. Kynnys hakea apua on varmasti korkea, ja voit kokea myös häpeällistä oloa. Älä anna sen kuitenkaan rajata hakeutumasta asiantuntijan luo. Ammatti-ihmiset kohtaavat työssään monenlaisissa tilanteissa olevia nuoria. Koulussa voisit nimenomaa hakea apua terveydenhoitajalta tai koulukuraattorilta, jotka voivat antaa sinulle lähetteen esimerkiksi nuorisopoliklinikalle, jossa on mahdollisuus päästä käsittelemään viiltelyn taustalla olevia asioita.

Mikäli et halua kertoa asiasta koulun henkilökunnalle, on mahdollista myös varata aika oman alueen terveysaseman lääkärille. Sinun olisi hyvä kertoa asiasta myös kotona vanhemmillesi.

Voit myös esimerkiksi soittaa nimettömänä j maksutta Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen (p. 116 111, ma-pe 14-20 ja la-su 17-20) tai Nuorten kriisipisteen kriisipuhelimeen (p. 045 341 0583, ma 9-11, ti-to 9-12). Näissä palveluissa voit keskustella tarkemmin tilanteestasi ja mistä hakea apua.

Sinun tärkeää hakea apua pikaisesti. Viiltelyyn jää helposti koukkuun ja jossain vaiheessa lopettaminen voi olla huomattavasti vaikeampaa, vaikka kovasti sitä haluaisikin. Toipuminen voi olla pitkä prosessi, mutta viiltelystä on mahdollista päästä eroon.

Kovasti tsemppiä ja rohkeutta avun hakemiseen.

Terveisin, Mika - Nuortenelämä.fi

Yhteistyökumppanimme Nuortenelämä.fi on vastannut tähän kysymykseen. Kysymys ja vastaus julkaistaan myös Nuortenelämä.fi –palvelun Kysyttävää-palstalla.