Moiks

Hyvä kysymys ja pohdinta, kiitos siitä! Adhd on kehityksellinen oirekuva, mikä tarkoittaa, että oireet alkavat lapsuudessa ja jatkuvat jossain määrin läpi elämän. Se, että sinua on tutkittu pienempänä ja joitakin adhd:n osa-alueita, ehkä kriteereitä, on täyttynyt, tuo enemmänkin esiin, että havaintoja on olemassa jo tämänhetkistä aiemmin. Se, että et tuolloin saanut diagnoosia, ei suoraan poissulje adhd:n tunnistamisen mahdollisuutta myöhemmin. Esimerkiksi sinun kohdalla juuri nyt teini- tai nuoruusiässä, jolloin usein myös vaatimukset itsenäiseen pärjäämiseen omassa arjessa ja opinnoissa kasvavat. Tyttöjen ja naisten adhd:tä voi olla vaikeampi tunnistaa varhaisesti. Myös jos ympäristön tuki lapsuudessa on ollut vankkaa, voi adhd-oireet näyttäytyä lievinä lapsena.

Koska olet alaikäinen, olisi tärkeä puhua vanhemman/vanhempien kanssa asiasta. Voit myös jollekin muulle luottoaikuiselle puhua asiasta tai ottaa myös itse yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Olisi hyvä, jos vanhemman kanssa yhdessä toisitte esiin huolen sinun oireistasi ja vaikeuksistasi, sekä niiden pahentumisesta, ehkä ensisijaisesti kouluterveydenhuollossa. Kouluterveydenhuollon etuna on se, että myös tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen voidaan suunnitella ja toteuttaa koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyöllä.
Myös terveyskeskuslääkärin vastaanoton kautta voi edetä. Kolmas vaihtoehto on yksityiset lääkäriasemat, mutta niiden palvelut maksavat, ellei sinulla olisi kattavaa vakuutusta, joka vois korvata tutkimukset ja hoidon. Vanhempasi tietävät tarkemmin mahdollisista vakuutuksista.
Tarvittaessa kouluterveydenhuolto ja terveyskeskus ohjaavat lähetteen yli 13-vuotiaiden kohdalla nuorisopsykiatriaan, etenkin jos on monia muita samanaikaisia oireita.

Tällä hetkellä tutkimuksiin hakeutuu paljon adhd-piirteitä itsessään/läheisessään tunnistavia, niin lapsia, nuoria kuin aikuisia. Jonoja todennäköisesti on ja siksi on vaikea arvioida kauanko oireiden kartoituksen aloitukseen ja tutkimuksiin voi mennä aikaa. Tutkimukset toteutuvat yksilöllisesti. Niissä hyödynnetään kyselyitä (kotiin, kouluun), sinua haastatellaan, samoin vanhempaasi. Tarvittaessa yksilöllisin perustein esimerkiksi psykologin, neuropsykologin tai toimintaterapeutin tutkimus voidaan toteuttaa osana tutkimusta.
Joka tapauksessa sinä olet tärkeä ja sinun hyvinvointisi! Havaintosi omista vaikeuksistasi ja oireistasi sekä niiden pahenemisesta on tärkeä huomioida ja tuen ja hoidon tarvetta tulisi arvioida. Oli kyse adhd:stä tai jostain muusta. Muista, että koulussa olet oikeutettu tarpeenmukaiseen tukeen, siellä diagnoosia ei tarvita.
On tosi hienoa, että kysyt rohkeasti ja etsit apua tilanteeseen. Tutkimusten mukaan oma tarve ja motivaatio asian selvittämiseen ja tuen saamiseen vaikuttaa oleellisesti tuesta ja hoidosta hyötymiseen.
ADHD-liiton neuvontaan (chat, puhelinneuvonta ja kysymyslomake) voi olla yhteydessä adhd:hen liittyvissä kysymyksissä: https://adhd-liitto.fi/tukea/neuvonta/

//Katariina Berggren, asiantuntija ADHD-liitto ry