Vointi

Moi!

Ensinnäkin, kiitos että kirjoitit tänne Decibeliin. Ymmärrän tosi hyvin huolesi. Paniikkikohtaukset ovat erittäin ikäviä ja usein aika vahvoja reaktioita joita voi olla hankala ymmärtää. Et tässä kerro millä tavalla koet paniikkikohtauksen, mutta arvelen että koet erilaisia aistimuksia kehossa kuten sydän lyö lujaa, tulee ehkä paha ole, huimaa ja jossain vaiheessa voi luulla pyörtyvänsä tai jopa kuolevansa. He jotka kokevat paniikkikohtauksia ajattelevat useimmiten että ne reaktiot joita he kokevat kehossaan edeltävät jotain katastrofia, kuten esimerkiksi että hengitys pysähtyy, saan sydänkohtauksen, menetän itsehillintäni ja kaikki näkevät jne. Katastrofiajatukset lisäävät pelkoa joka vuorostaan lisää ahdistuneisuutta ja paniikin tunnetta.

Koska en tiedä aivan tarkkaan millä tavalla koet paniikin ja mitä ajatuksissasi liikkuu, niin voin vain yrittää yleisellä tasolla neuvoa miten voisit menetellä paniikkikohtauksien kanssa. Ensinnäkin täytyy sanoa että olet aivan oikeassa kun kerrot itsellesi että saat olla ylpeä kun selvisit vaikeasta päivästä vaikka sinua jännitti aivan kamalasti. Se oli pelon voittamista ja sinä tosiaan olet vahvempi nyt.

Se mikä minua kiinnostaa on miten sinä teit sen? Jos voisit ajatella sitä päivää ja mitä ajatuksia sinulla oli juuri silloin kun sinua jännitti, ja mitkä ajatukset tulivat päähäsi kun huomasit että tuntui paremmalta ja pystyit jopa nauttimaan päivästä. Tämä on erittäin tärkeää havaita, ja voit yrittää tehdä samaa joka kerta kun koet että sinua jännittää ja paniikkikohtaus on tulossa. Mikä ajatus tai tunne saa sinut voimaan paremmin? Kun löydät sen voit alkaa vahvistamaan sitä tunnetta/ajatusta omassa mielessäsi ja saada siitä voimia. Voit myös yrittää haastaa omat ajatuksesi ja kyseenalaistaa pelkosi. Kuinka monta kertaa on oikeasti tapahtunut jotain mitä pelkäät? Onko todennäköistä että jotain tapahtuisi juuri nyt?

Kun tulet tietoisemmaksi omista ajatuksista ja tunteista ennen paniikkikohtausta voit alkaa hallitsemaan niitä ihan eri tavalla. Kaikkein tärkeintä on jatkaa elämää tavalliseen tapaan niin ettei alkaisi välttelemään eri asioita siksi että jännittää. Jos uskallat kohdata pelkosi tulet huomaamaan että se tuntuu helpommalta joka kerran jälkeen, vaikka alussa uskoisikin että se ei koskaan onnistu. Pidä mielessäsi että paniikkikohtaukset eivät ole vaarallisia ja ne menevät aina ohi! Liikunta ei suoranaisesti ole yhteydessä paniikkikohtauksiin, mutta voi auttaa sinua selventämään ajatuksia ja oppia rentoutumaan. Muutenkin sinun olisi hyvä opetella jokin rentoutumiskeino, kuten esimerkiksi jokin hengitysharjoitus jota tekisit päivittäin jotta oppisit tuntemaan miltä kehosi tuntuu kun se on rentoutunut ja rauhallinen. Kun on oppinut rentoutumaan esim. hengityksen avulla niin se voi myös auttaa silloin kun tuntuu että paniikkikohtaus on tulossa.

Esimerkiksi koulun terveydenhoitaja tai koulukuraattori osaavat varmasti neuvoa joitakin hyviä harjoituksia. Voisit myös kysellä heiltä jos sinun koulussa järjestetään ‘jännittäjäryhmiä’ tai jos he voisivat auttaa tässä sinun ongelmassasi. Jännittäminen ja paniikkikohtaukset ovat yksi tavallisimpia ongelmia nuorilla ja koulun henkilökunta varmaan tietää mistä saisi lisää apua.
Sinun oikeus on saada elää ja olla iloinen ilman pelkoja, ja olen aivan varma että tulet onnistumaan siinä.

Terv. Kirsi