Metatieto

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Metatiedosta puhuttaessa puhutaan useimmiten tietoa kuvailevasta tiedosta. Usein saatetaan käyttää myös sanaa matadata. Metatietoa paremmin asiaa voisi kuvata myös vaikkapa sanoilla kuvailutieto tai liitännäistieto.

Metatieto kuvaa tiedosta tai tiedostosta tietoa, tiiviissä paketissa. Esimerkiksi metatiedoksi voitaisiin katsoa DVD-levystä DVD-elokuvan tiedot, kuten mikä on elokuvan nimi, ketkä siinä näyttelevät, kuka on ohjannut elokuvan ja milloin. Toinen helposti sisäistettävä esimerkki on se, kun tallennat vaikkapa wordiin kirjoittamasi tekstin. Metatiedoksi muodostuvat tämän tekstidokumentin tiedot eli tiedot siitä milloin tiedosto on viimeisimmillään tallennettu, kuka omistaa tiedoston, missä tiedosto sijaitsee (esimerkiksi työpöydällä), milloin tiedosto on julkaistu jne.

Yleisesti ottaen metatieto vastaa kysymyksiin mitä, kuka, millainen, missä, milloin, miten. Mikäli sinulla on käsissäsi aineisto, metatiedon tehtävänä on kertoa sinulle millaista tietoa data käsittää. Esimerkiksi lintuäänien aineistosta voidaan metatietona tallentaa esimerkiksi äänitysajankohdat, eri linnut sekä mitä muuta äänityksissä on.

Huom. Useimmiten metatietoa tai dataa ajatellessamme tulemme ajatelleeksi helposti ainoastaan digitaalista maailmaa. Digitaalisen maailman lisäksi koko arkemme pursuaa metatietoa, koska sellaiseksi voidaan laskea esimerkiksi aikakauslehden pääkirjoituksen yhteyteen liitetyn valokuvan alle kirjoitettu kuvateksti.

Metatiedon syntyä on kahdenlaista: ihmisen luomaa tai koneen luomaa.

Jos esimerkiksi otat kuvan, luo digitaalinen kamera automaattisesti metatietoa: missä kuva on otettu (GPS-tieto), milloin, mitkä kuvan tekniset ominaisuudet ova jne. Kun siirrät kuvan tietokoneelle, sinä itse voit lisätä metadataa ottamaasi kuvaan. Voit esimerkiksi antaa kuvallesi nimen, lisätä kuka kuvan on ottanut ja esimerkiksi asettaa kuvalle hakusanoja, kuten ”junaraide” ”lakeuksilla” ”Auringonlasku”.

Toivottavasti tämä selvensi vähän asiaa,

Terkuin Stinke