Gynekologinen tutkimus
Gynekologille meno voi tuntua jännittävältä, pelottavalta ja ehkä vähän nololta - kaiken ikäisille naisille. Ei ole niin helppoa nousta tuoliin ja levittää jalkansa jonkun nähtäväksi. Monelle naiselle tämä varmasti tuntuu vaivaannuttavalta ja siitä tulee asia, jota helposti lykkää myöhemmäksi – varaan ajan nyt… pian… ehkä maanantaina…
Tästä syystä haluamme selvittää, mitä gynekologinen tutkimus oikein tarkoittaa ja miten se tehdään ja yritämme tätä kautta madaltaa kynnystä tutkimukseen menemiseen. Gynekologinen tutkimus on tärkeä osa naisen hyvinvointia ja meidän pitää tietenkin pitää huolta, että kaikki on kunnossa myös ”siellä alhaalla”.
Kaikkien tulisi käydä gynekologisessa tutkimuksessa tasaisin väliajoin elämänsä aikana. Ainakin seksielämän alkamisen jälkeen, tulisi gynekologille varata aika. Tutkimus on ajankohtainen myös ennen tätä, jos olet huomannut alapäässäsi jotain ”outoa” tai sinua mietityttää jokin asia – paiseet, näpyt tai kivut alapäässä ovat tavallisia syitä hakeutua gynekologiseen tutkimukseen.
Miten tutkimus tehdään?
1. Varaa aika gynekologiseen tutkimukseen terveyskeskuksessasi tai yksityisellä vastaanotolla. Tutkimuksen tekee joko kätilö tai lääkäri. Sinun ei tarvitse hävetä tai nolostella tilannetta, henkilökunta on tottunut näkemään kaikenlaista ja he ovat ammattimaisia. He eivät myöskään pidä sinua naurettavana tai tyhmänä, vaikka kysyisit yksinkertaisiakin kysymyksiä. Päinvastoin – he vastaavat mielellään kysymyksiisi, sillä se osoittaa, että otat asian vakavissasi ja olet tarpeeksi kypsä esim. seksielämän aloittamiseen.
2. Tutkimuksen ohessa sinulta kysytään tiettyjä asioita. Esim. oletko harrastanut seksiä, ovatko kuukautisesi säännölliset, oletko huomannut jotain poikkeavaa, kuten välivuotoja, kipuja tms. Kysymykset auttavat heitä neuvomaan sinulle esim. sopivimmat ehkäisyvälineet.
3. Tämän jälkeen sinua pyydetään riisumaan housusi ja istuutumaan ns. gynekologin tuoliin. Tutkimuspöydällä makaat puoliksi makuu asennossa ja nostat jalkasi niille tarkoitetuille tuille. Tämä asento voi tuntua hieman epämukavalta ja nololta, mutta kannattaa muistaa, että henkilökunta on tehnyt saman lukemattomia kertoja, eivätkä he näe tai koe tilannetta millään tavalla seksuaalisena tai jännittävänä. Tilannetta voi verrata esim. jalkahoitajaan, joka tutkii potilaan jalkoja tai kampaajaan, joka katsoo, onko sinulla kaksihaaraisia tai kuluneet latvat.
4. Kätilö/lääkäri istuu tuolilla jalkojesi välissä, yleensä lähellä on lamppu, jotta he näkisivät paremmin. Yritä miettiä jotain ihan muuta kuin itse tutkimusta, sillä silloin pystyt rentoutumaan ja tutkimus on sujuvampaa. Lääkäri tutkii sekä ulommat että sisemmät sukupuolielimet. Tutkimus voi tuntua hieman epämukavalta, mutta pidä yhä mielessä, että se ei ole heille mitenkään erikoista tai uutta. Tutkimusta tehdessään lääkäri asettaa toisen käden vatsasi päälle ja yhden tai kaksi sormea emättimeesi, tunnustellakseen munasarjojasi ja kohtuasi. Tutkijalla on käsineet.
5. Tutkimus kestää korkeintaan 8-10 minuuttia, eikä se yleensä satu. Jotkut asiat voivat tuntua hieman epämukavilta, mutta yritä silti rentoutua – silloin tutkimus on sujuvampaa. Gynekologinen tutkimus voidaan tehdä, vaikka sinulla olisi kuukautiset, mutta sinulle se on varmasti miellyttävämpää jos varaat ajan vuotojen väliin. Jos sinulta otetaan kokeita esim. sukupuolitaudeista, tehdään se pyörittämällä vanupuikkoa emättimessäsi. Usein lääkäri antaa sinulle terveyssiteen, jonka voit laittaa alushousuihisi tutkimuksen jälkeen mahdollisen tiputtelu vuodon varalta.
6. Tämän jälkeen saat pukeutua ja usein lääkäri/kätilö keskustelee kanssasi vielä hetken. Sitten se on ohi!
Gynekologinen tutkimus terveyskeskuksessa on usein maksuton alle 18-vuotiaille, sitä vanhemmilta tutkimus maksaa n. 15€. Yksityisellä vastaanotolla hinta on kalliimpi, sillä he ottavat erillisen maksun kaikista toimenpiteistä (esim. ultraäänestä, kokeista jne).
Raskausarpi ja selluliitti
Raskausarvet ja selluliitti ovat hyvin tavallisia, suurimmalla osalla on niitä. Tärkeä on muistaa, että ei ole mitään syytä hävetä niitä. Raskausarpia tulee kun kasvat ja ih...
Lue lisää
Mitä nuorisotiedotus ja -neuvontapalvelut ovat?
Jokainen Suomen kunta on Suomen nuorisolain §7 mukaan velvollinen tarjoamaan nuorille tiedotus- ja neuvontapalveluja. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
...
Lue lisää
”Puhutaan siitä” on kolmivuotinen projekti, joka alkoi elokuussa 2018. Projekti pyrkii kehittämään kolmea pääasiallista aluetta Decibelin toiminnassa.
Seksuaalinen häirintä ja mediatietoutta
Tarjoamme...
Lue lisää
Decibelin trendiraportit ovat lyhyitä koosteita ilmiöistä tai ongelma-alueista, joiden Decibelin nuorisotiedottajat ovat huomanneet kuluneen kuukauden/ajan olleen ajankohtaisia Kysy Pois! -neuvontapal...
Lue lisää
Här räknar vi upp några grundregler som det lönar sig att följa när man vill äta hälsosamt:
Lue lisää
Här räknar vi upp några grundregler som det lönar sig att följa när man vill äta hälsosamt:
Lue lisää
All fysisk aktivitet sänker blodsockret, både under och efter träningen. Undantaget är i tävlingssituationer var blodsockret kan stiga på grund av att stresshormonet adrenalin produceras och det påverkar blodsockret genom att höja det. För att förhindra att blodsockret sjunker för mycket kan man äta något kolhydratrikt innan träningen.
Lue lisää
Oletko rikoksen uhri? Et ehkä ole siitä ihan varma. Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö tehdä rikosilmoitus vai ei? Siinä RIKU voi auttaa sinua. RIKU, rikosuhripäivystys, on rikoksen uhrien, heidän läheiste...
Lue lisää
”Nuorisoasema Fiilis työskentelee nuorten mielenterveyden hyväksi, tarjoaa tukea elämänhallintaan ja toimii päihteiden käyttöä ehkäisevästi.”Kuka ja mikä Fiilis on?Nuorisoasema Fiiliksen matalan kynny...
Lue lisää
Asevelvollisuus ja miksi se on olemassa?
Meillä Suomessa on yleinen asevelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla maan miespuolisilla kansalaisilla on velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus.
...
Lue lisää