Millaiseksi voi tulla?

Miten lapseen voi vaikuttaa eläminen perheessä, jossa on mielenterveys- tai päihdeongelmainen aikuinen?

Olemme tietenkin kaikki erilaisia, eikä voi sanoa, että kaikkien päihteidenkäyttäjien tai mielenterveysongelmaisten lapset ovat samanlaisia. Jotkin asiat ovat kuitenkin kaikille yhteisiä. Voi olla hyvä tuntea nämä tunnusmerkit, jos on itse tällainen lapsi, jos on tällainen lapsen ystävä tai sukulainen tai jos muuten vain miettii jonkin henkilön käytöstä.

Kuten aloitussivulla totesimme, päältä päin ei tarvitse näkyä, että henkilön vanhempi on päihteidenkäyttäjä/mielenterveysongelmainen. Usein lapset tekevät parhaansa salatakseen tämän asian ja vaikuttavat niin ”normaaleilta” kuin mahdollista. Seuraavat tunnusmerkit voivat myös johtua joistakin aivan muista asioista, esimerkiksi kiusaamisesta tai seksuaalisista traumoista, ja kaikki tunnusmerkit tuskin täyttyvät samanaikaisesti:

• Kehon levottomuus: henkilö on levoton, hänen on ehkä vaikea keskittyä, asiat eivät jaksa tuntua hänestä hauskalta pitkään.
• Keskittymisvaikeudet: vaikuttaa hajamieliseltä tai istuu pitkiä aikoja ajatuksissaan.
• Käyttäytyminen: voi olla aggressiivinen, jopa väkivaltainen. Voi tuhota tavaroita, aloittaa riitoja, vastustaa auktoriteetteja. Voi myös yrittää päihtyä esimerkiksi alkoholista, tupakasta tai huumeista. Voi suhtautua holtittomasti omaan kehoonsa, omaisuuteensa tai suhteisiinsa ja esimerkiksi loukata toisia sanallisesti. Leimataan usein ”ongelmalapseksi” tai ”häiriköksi”.
• Poissaolo ja pakeneminen: Voi alkaa lintsata, jättää läksyt tekemättä tai unohtaa vastuullaan olevat asiat, esittää olevansa sairas päästäkseen terveydenhoitajalle tai saadakseen jäädä kotiin, muuttaa kotoa nuorena tai tehdä kaikkensa välttääkseen kotona olemisen ja on esimerkiksi usein yötä kavereiden luona. Uppoutuminen tietokonepeleihin tai digitaaliseen maailmaan voi myös olla tapa paeta todellisuutta.
• Fyysiset oireet: päänsärky, vatsakipu, väsymys – usein henkinen pahoinvointi voi aiheuttaa fyysisiä oireita kuten vatsakipuja.
• Ahdistus, huoli, pelko: voi ilmetä vaikeasti määriteltävästi esimerkiksi itkukohtauksina tai huonotuulisuutena, mutta myös itseluottamuksen puutteena tai huonona itsetuntona. Myös vakavampi itsetuhoisuus tai syömishäiriöt voivat olla oire.
• Unihäiriöt: voi ilmetä väsyneisyytenä tai keskittymisvaikeuksina, joka voi johtua ryyppyjuhlista kotona tai huolten ja päässä pyörivien ajatusten aiheuttamasta unettomuudesta.
• Rahaongelmat: nuori ei ehkä pääse matkoille tai hänellä ei ole varaa liikuntavälineisiin esimerkiksi koska toinen tai molemmat vanhemmista ovat juoneet rahat tai toinen vanhemmista ei voi käydä töissä mielenterveysongelmiensa vuoksi.
• Liiallinen ”kunnollisuus”: ehkä nuori yrittää olla mahdollisimman kiltti, kunnollinen ja hyvä koulussa ja vapaa-ajalla. Se voi pahimmassa tapauksessa johtaa suorituspaineisiin ja uupumusoireisiin, josta saattaa seurata esimerkiksi syömishäiriöitä.
• Sosiaalinen eristäytyminen ja ihmissuhdeongelmat: voi ilmetä konkreettisesti niin, ettei esimerkiksi kutsu koskaan kavereita kotiinsa. Nuori voi yrittää suojella salaisuutta välttelemällä ihmisiä yleensä ja varsinkin syvällisempiä suhteita. He voivat olla ihmissuhteissa esimerkiksi joko sulkeutuneita tai vaikeasti saavutettavia tai olla hyvin takertuvia ja riippuvaisia. He voivat esimerkiksi vaikuttaa työntävän ihmisiä pois, mutta he voivat myös vaikuttaa pelkäävän hylätyksi tulemista. Moni päihteidenkäyttäjien/mielenterveysongelmaisten lapsi on hyvin yksinäinen.
• Laiminlyönti: mahdollisesti lapset voivat olla likaisissa tai rikkinäisissä vaatteissa, heiltä saattaa puuttua luistimet jumppatunnilla, he eivät ole ehkä syöneet aamupalaa, tärkeistä papereista puuttuu vanhempien allekirjoitus ja muut vastaavat pienet merkit siitä, että talous ja arki kotona ei toimi niin kuin pitäisi.
• Vastuu: toiset taas voivat olla niitä, jotka hoitavat taloustyöt ja arjen, ehkä ottavat vastuun nuoremmista sisaruksista, ostavat ruokaa, siivoavat ja huolehtivat, että jumppakassissa on oikeat tavarat.
• Hiljaisuus, valheet ja selitykset: toiset eivät ehkä puhu koskaan mitään kotiasioihin liittyvää, toiset ehkä valehtelevat tai keksivät tekosyitä vaikkapa siihen, miksi kumpikaan vanhemmista ei tule vanhempainiltaan. Jos toinen vanhemmista on päihdehuollossa, lääkärissä, kuntoutuksessa tai hoidossa tai kärsimässä rangaistusta, lapsi salaa sen.