Apua ja neuvoja

23.10.2019

Jos epäilet, että sinä tai joku lähipiiriisi kuuluva on sairastunut syömishäiriöön, on tärkeää, että haette apua niin pian kuin mahdollista. Voit esimerkiksi puhua asiasta koulukuraattorisi, kouluterveydenhoitajasi tai jonkun kanssa, johon luotat. Vanhempiin otetaan yhteyttä nuoren suostumuksella. Erittäin vakavassa tilanteessa vanhempiin otetaan aina yhteyttä (koskee vain alaikäisiä, täysikäinen henkilö saa kieltää yhteydenoton). Tarvittaessa tehdään hoitosuunnitelma.

Fredrikaklinikka

Pietarsaaren syömishäiriöhoito on koottu Fredrika-klinikan alaisuuteen ja siihen kuuluu sekä poliklinikka että päiväosasto. Poliklinikan hoito on maksutonta eikä edellytä lähetettä. Poliklinikka ottaa vastaan potilaita koko Pohjanmaan alueelta. Maksusitoumusta ei tarvita.

Päiväosastolla on kuusi paikkaa ja se ottaa vastaan potilaita myös muista sairaanhoitopiireistä. Jos kotikuntasi on Pohjanmaan ulkopuolella, tarvitset maksusitoumuksen hoitoon.

Fredrika-klinikalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, taideterapeutti ja lääkäri. Toiminnasta vastaava ylilääkäri on yleislääketieteen ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna-Lisa Isomaa.

Syömishäiriöt vaikuttavat sekä kehoon että mieleen monimutkaisessa yhteisvaikutuksessa. Noudatamme kokonaisvaltaisen hoidon mallia, toisin sanoen huomioimme nuoren ihmisen kokonaisuutena. Hoidamme samalla poliklinikalla sekä fyysisiä että henkisiä syömishäiriöihin liittyviä oireita ja ongelmia.

Syömishäiriökeskus Helsingissä

Syömishäiriökeskuksella on maksuttomia neuvontapuhelimia: 040 411 5481 (suomeksi) ja 050 522 0077 (ruotsiksi).

Miten auttaa ystävää tai sairastunutta perheenjäsentä?

Jos huomaat, että ystäväsi syömistavat ovat omituisia tai että hän käyttäytyy aterioiden yhteydessä oudosti, ota asia heti hänen kanssaan puheeksi. Mitä pikemmin asiaan puututaan, sitä helpompi sairastuneen on parantua syömishäiriöstään. Pinnistä ja kuuntele ystävääsi kunnolla. Älä tuomitse äläkä teeskentele, että kaikki olisi hyvin.

Sairastuneen ajatukset voivat joskus tuntua tuulesta temmatuilta mutta ne on silti otettava tosissaan eikä niitä saa missään nimessä pilkata. Terveelle ihmiselle aivan päättömältäkin tuntuva asia voi olla syömishäiriöön sairastuneelle täysin todellista ja oikeaa.

Sairastuneen täytyy voida tuntea olevansa turvassa sinun seurassasi. Se onnistuu, jos hän tuntee sinun ymmärtävän häntä ja hyväksyvän hänet.

Syömishäiriöinen ”lähettää” ulospäin ristiriitaisiakin signaaleja – älä anna sen hämätä. Välillä ne voivat olla avunhuutoja mutta joskus myös yrityksiä estää muiden sekaantuminen. Se kuuluu asiaan ja on aivan normaalia.

Ystävää voi olla helpompi ymmärtää, jos syömishäiriön ajattelee ”loisena” tai pahana voimana, joka on ottanut ystävän hallintaansa. ”Loinen” tekee kaikkensa, jotta ystävä reagoisi ja saisi ”loisen” voimaan hyvin. Se pakottaa valehtelemaan ystäville ja yrittää karkottaa kaikki, jotka haluavat auttaa sairastunutta.

Teksti: Liselott Nyström, nuorisotiedottaja

Tarkastus: Ira Zetterborg ja Julia Backman

Käännös: Mustasaaren kunta

Lähteet: "Jag har redan ätit" av Anna Keski-Rahkonen, Pia Charpentier och Riikka Viljanen, Gothia Förlag AB 2011

Back