Alakuloisuus

Joskus alakuloisuuteen on selkeä ja suora syy, esim. jos olet menettänyt jonkun tai jotain sinulle tärkeää, ehkä eronnut poikaystävästäsi tai riidellyt ystäväsi kanssa, jos sinulla on ongelmia jonkin tietyn asian suhteen (esim. koulun tai talouden kanssa) tai jos olet kokenut jonkin vaikean tapahtuman (katso myös Suru ja Kriisi). Jos sinulla on raskasta esim. koulussa, et välttämättä syö ja nuku kunnolla, mikä yhdessä ajatustesi kanssa voi aiheuttaa alakuloisuutta. Alakulo voi johtua myös elämässä tapahtuvista suurista muutoksista, kuten koulun päättymisestä tai kotoa muuttamisesta. Huoli tai epätietoisuus siitä, miten tulisi käyttäytyä tai miltä tulisi näyttää voivat myös aiheuttaa huonoa itseluottamusta ja itsetuntoa hetkittäin ja se voi ilmetä alakuloisuutena. Mielialan vaihtelut voivat myös johtua kehon hormonitasapainosta, joten mm. tästä syystä alakuloisuus on tavallista teini-iässä ja tytöillä ennen kuukautisia (PMS).

Joskus alakulo ja paha mieli tulee kuitenkin ilman mitään näennäistä syytä. Useimmat ihmiset tuntevat kuitenkin sisimmässään, että kyse on vain hetkellisestä tilasta, vain tilapäisestä jaksosta, joka kyllä väistyy paremman olon alta jossain vaiheessa, vaikka kaikki tuntuisikin nyt raskaalta.

Mitä voit tehdä itse?

Omaan oloon ja vointiin voi usein vaikuttaa itse, mm. ajattelutavan ja tekojensa kautta.

• Liikunta voi auttaa alakuloon, sillä esim. puolen tunnin reipas kävely pistää kehon "onnellisuus- ja palkitsemis"hormonituotannon käyntiin. Liikuntaa on hyvä harrastaa säännöllisesti, vaikka välillä tuntuisikin siltä, että et jaksaisi tai ei kiinnosta.
• Ei myöskään kannata vetäytyä ihmisten parista omiin oloihinsa, sillä monesti alakuloisuus vain pahenee. Kannattaa päinvastoin jatkaa sellaisten asioiden tekemistä, joista yleensä olet nauttinut.
• Syödä terveellisesti ja säännöllisesti, sillä matala verensokeri tekee sinusta väsyneemmän ja surullisemman ja näin ollen myös alakuloisemman.
• Nukkua tarpeeksi, ei siis liian vähän muttei myöskään liian paljon, sillä väsymys vaikuttaa ihmiseen negatiivisesti (ja liian pitkään nukkuminen väsyttää ihan yhtä lailla kuin liian vähäinen uni). Älä myöskään yritä nukkua huoltesi ohitse

Milloin pitäisi hakea apua?

Meillä kaikilla on oikeus saada apua ja tukea ja joku, joka kuuntelee ja ehkä lohduttaa kun olemme allapäin. Useimmilla meistä on sosiaalinen verkosto, joka koostuu perheestä, ystävistä ja muista läheisistä, jotka voivat auttaa meitä voimaan paremmin. Voi kuitenkin olla, että he eivät ole huomanneet sinun huonoa vointia, joten valmistaudu kertomaan asiasta ja voinnistasi heille. Jos sinulla ei ole ketään läheistä, jolta voisit saada tukea ja lohtua, voit kääntyä esim. koulukuraattorin puoleen. Usein ympärillämme on myös muita aikuisia, jotka ymmärtävät ja haluavat auttaa, jos heille vain antaa tilaisuuden, voit varmasti kääntyä esim. nuoriso-ohjaajan, opettajan, kavereiden vanhempien tai valmentajien puoleen.

Jos olet allapäin useita viikkoja, jos sinusta tuntuu että olet menettänyt kiinnostuksen kaikkeen sellaiseen mistä ennen pidit. Jos nukut aivan liikaa tai liian vähän, jos sinun on vaikea keskittyä, jos sinulla ei ole ruokahalua tai jos syöt paljon tavallista enemmän tai jos ärsyynnyt tavallista helpommin, voi olla että tarvitset ammattilaisen apua voidaksesi paremmin. Tämä pätee myös jos itseluottamuksesi ja itsetuntosi ovat huonontuneet suhteellisen nopeasti, jos vetäydyt ihmisten parista, jos murehdit paljon, jos sinulla on ongelmia koulussa tai työpaikalla tai jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia. Silloin kyse voi olla masennuksesta ja tarvitset hoitoa, esim puheterapian tai lääkityksen muodossa.

Jos epäilet, että sinä itse tai joku lähipiiristäsi kärsii jostain tavallista alakuloa vakavammasta, esim. masennuksesta, tulee sinun ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan (tai työterveyteen jos olet työssäkäyvä ihminen), kunnan terveyskeskukseen tai lähimpään psykiatriseen hoitolaitokseen. Apua!-sivultamme löydät apua tarjoavat tahot ja heidän yhteystietonsa.