Itsetunto

07.02.2019

Hyvä ja terve itsetunto auttaa meitä käsittelemään elämän epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. Tietenkin epäonnistumiset tuntuvat raskailta hyvästä itsetunnosta huolimatta, mutta epäonnistumiset pystyy silloin erottamaan itsestään henkilönä. Eli vaikka epäonnistuisit, ymmärrät kuitenkin oman arvosi ja olet sinut itsesi kanssa siitä huolimatta.

Nykypäivänä teini-ikäisenä eläminen vaatii huomattavasti enemmän itsetuntoa kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Kaikki tapahtuu nopeaan, vaihtoehtoja on useita ja kantaa pitäisi ottaa niin moneen asiaan. Elämme suoritusyhteiskunnassa, jossa juuri suorituksille annetaan paljon arvoa. Nämä odotukset aiheuttavat suorituspaineita. Näiden paineiden kestämiseen tarvitaan hyvää itsetuntoa. Omaan sisäiseen voimaan tulee pystyä luottamaan, vaikka sitä ehkä aika ajoin joutuisikin harjoituttamaan.

Itsetunto kun ei ole mitään ikuista, ihminen ei omaa hyvää itsetuntoa ikuisesti. Ei riitä, että olet saanut kasvaa hyvässä ja rakastavassa ympäristössä, tämä turvallisuus katoaa ajan myötä. Ihminen kohtaa uusia haasteita, tapaa uusia ihmisiä ja joutuu erilaisiin tilanteisiin jatkuvasti ja jokaisessa uudessa tilanteessa piilee epäonnistumisen mahdollisuus. Juuri tästä syystä on erityisen tärkeää välillä pysähtyä ja antaa itselle se sisäinen vahvistus ja muistutus siitä, että kelpaa juuri sellaisena kuin on.

Itselleen suopeus tarkoittaa sitä, että ihminen osoittaa myötätuntoa itselleen, riippumatta siitä, mitä elämässä tapahtuu. Tutkimukset ovat osoittaneet, että niin itsetuntoa kuin itselleen suopeutta tulisi kehittää, mutta pelkästään henkisen hyvinvoinnin kannalta itselleen suopeuden oppiminen on tärkeämpää. Henkisen hyvinvointimme kannalta on parempi, että osaamme pitää huolta itsestämme silloin, kun elämä on rankkaa ja työlästä.

Mitä tarkoittaa huono itsetunto?

Syitä huonoon itsetuntoon voi olla monia. Esim. traumaattinen lapsuus voi vaikuttaa itsetuntoon huomattavan paljon, kuten myös kiusaaminen tai rankat eroprosessit. Jos aina saat kuulla olevasi huono eri asioissa tai jos toinen vanhemmistasi aina on puhunut sinulle kovaan ja negatiiviseen äänensävyyn – alat lopulta myös itse luulla, että olet huono ja heikko. Henkinen pahoinvointi (kuten masennus ja ahdistus) voivat vaikuttaa itsetuntoon negatiivisesti – ja käänteisesti: huono itsetunto voi myös edistää henkistä pahoinvointia.

Huono itsetunto ei välttämättä näy päällepäin.

Huono itsetunto ei tee sinusta huonoa ihmistä. Vaikka tuntisitkin itsesi maailman epävarmimmaksi ihmiseksi, ei se tarkoita sitä, että olisit todellisuudessa muita huonompi tai että tulisit epäonnistumaan.

Huonoa itsetuntoa voi kompensoida myös ylisuorittamalla. Tällöin ihminen tekee asioita osoittaakseen itselleen, ja myös muille, pystyvänsä niihin. Tämä ei koske vain sellaisia asioita, joista ihminen itse on kiinnostunut, vaan oma osaaminen pitää todistaa monessa asiassa. Tämänkaltaiselle käyttäytymiselle on jopa oma nimensä: suorituksiin sidottu itsetunto.

Kun on kyse itsensä vahvistamisesta ja huonon itsetunnon kompensoimisesta, voi oma toiminta joskus johtaa sellaisiin tekoihin, jotka lopulta vahingoittavat joko itseä tai muita. Tässä on usein kyse muiden ihmisten alistamisesta tai tilan viemisestä muiden kustannuksella. Ikään kuin itselle tulisi parempi olo muiden alistamisesta tai toisten syrjinnästä tai kiusaamisesta. Huonon itsetunnon omaavan ihmisen voi olla esim. vaikeampaa kerätä rohkeutta ja kertoa jos vaikka kaveri kohtelee jotain ihmistä huonosti. Silloin on usein vain helpompi roikku porukassa mukana ja liittyä joukkoon, vaikka ehkä ei muuten tekisi niin.

Huono itsetunto voi saada myös ihmisen vetäytymään toisten seurasta.

Huono itsetunto teini-iässä

Huono itsetunto on nykyään hyvin yleistä teini-iässä. Mutta miksi itsetunto on heikoimmillaan juuri silloin? Usein se johtuu kehossa tapahtuvista muutoksista. Itseään ei välttämättä enää tunnista samaksi kuin ennen. Tästä syystä teini-iässä joutuu usein kokoamaan itsetuntonsa uudelleen ja löytämään oman ja uuden identiteetin. Monet kysymykset vaativat vastauksen ja tänä aikana kannattaa miettiä mm. ”mitkä asiat ovat minulle ominaisia?” ja ”mitä asioita tarvitsen voidakseni hyvin?”. Kun kehityt ja kypsyt henkisesti, sinä muutut ja silloin sinun tulee löytää uusia puolia itsestäsi tai vahvistaa jo olemassa olevia puoliasi.

Irrottautuminen vanhemmista on teini-iässä yhä voimakkaampaa, et halua tehdä kaikkea samalla tavalla, vaan haluat ehkä tehdä asiat omalla tavallasi. Tämä on luonnollinen osa itsenäistymistä ja tärkeä osa ihmisen henkilökohtaista kehitystä. Tätä kautta oma itseys ja itsetunto rakentuvat, riippumatta muiden ihmisten mielipiteistä ja ajatuksista.

Monet myös tuntevat yhtäkkiä, että he eivät enää sovi vanhoihin kaveripiireihin. Syy tähän voi olla esim. se, että kypsyt ja kehityt heitä nopeammin, etkä siksi enää samaistu heihin samalla tavalla kuin ennen.

Teksti: Ungdomsinformatör Liselott Nyström & storasystern och sommarjobbaren Angelica Qvist





Tarkastus: Hälsocoach Melinda Backlund på MindBody Balans

Käännös: Lena Niininen (till finska)

Lähteet: Modern psykologi 5/2013

Lisätietoja: Samtalsterapi.fi

Back