Mikä on rikos?

28.09.2018

Yhteiskunnassa on omat pelisäännöt eri tilanteita varten, joiden mukaan saa ja pitää toimia. Säännöt ovat kirjattuja Suomen lakiin. On tärkeää tietää nämä säännöt, jotta osaa toimia niiden mukaisesti.

Rikoksen määritelmä:


Rikos on teko tai laiminlyönti, josta on määrätty rangaistus laissa. Rikoslain kanssa voi joutua tekemisiin rikoksentekijänä, rikoksen uhrina tai todistajana. Eri rikoksille on omat rikosnimikkeet, joiden mukaan myös rangaistus rikoksentekijälle määräytyy. Tarkempaa tietoa rikoslain lakipykälistä löydät Finlexistä.

Rikosnimikkeitä

Omaisuusrikos:

Omaisuusrikoksia ovat muun muassa vahingonteko, varkaus, näpistys kavallus ja petos.

Vahingonteko:
Jos toisen omaisuutta hävittää tai vahingoittaa, on kyse vahingonteosta. Jos teko aiheuttaa erittäin suurta vahinkoa, on rikosnimike törkeä vahingonteko. Jos siis vaikkapa rikkoo naapurin kaupan ikkunan tahallisesti, kyse on vahingonteosta. Vahingonteon syytteen saamisen lisäksi tekijä joutuu maksamaan rikkomansa ikkunan ja sellainen voi tulla kalliiksi.

Varkaus:
Varkaus tarkoittaa toisen omaisuuden varastamista. Jos varastettu omaisuus on todella avokas, se aiheuttaa uhrille tuntuvaa vahinkoa, henkilö käyttää hyväkseen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa; on varustautunut aseella/muulla vaarallisella välineellä tai murtautunut toisen henkilön asuntoon, on kyse törkeästä varkaudesta. Varkaudesta tai sen yrityksestä saa sakon tai enintään 1,5 vuoden vankeusrangaistuksen.

Näpistys:
Näpistys on varkautta lievempi omaisuusrikos. Jos varastetun omaisuuden arvo tai teko on kokonaisuutena vähäinen, on kyse näpistyksestä. Näpistyksestä saa sakon ja myös näpistyksen yrityksestä rangaistaan.

Kavallus:
Kavallus tarkoittaa sitä, että tekijä varastaa jo hallussaan olevat rahat tai muuta irtainta omaisuutta. Lievästä kavalluksesta on kyse, jos anastettu omaisuus ei ole kovin arvokas tai teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Törkeästä kavalluksesta on kyse, jos kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja, aiheutetaan rikoksen uhrille olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa. Jos esimerkiksi kaupan työntekijä päättää ottaa rahaa kaupan kassasta, on kyse kavalluksesta. Kavalluksesta saa sakkoja tai enintään 1,5 vuoden vankeusrangaistuksen.

Identiteettivarkaus:
Toisen nimissä tai nimimerkillä esiintyminen on identiteettivarkaus ja teosta saa rangaistuksen. Jos esimerkiksi käyttää toisen henkilötietoja ilman oikeutta siihen, on kyse identiteettivarkaudesta.
Jos esittää olevansa joku toinen henkilö ja saa siitä rahallista hyötyä, on se rikos, jota kutsutaan petokseksi.

Väkivaltarikokset:

Koulukiusaaminen on väkivaltaa, vaikka se ei aina ole rikos. Koulukiusaaminen voi sisältää henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua (koska ei ole näkyviä todisteita) ja joka toistuvana voi jättää uhriin pitkäkestoisia vaikutuksia. Se voi myös olla pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkaus. Ne kaikki ovat rikoksia, joista seuraa rangaistus. Koulukiusaamisesta voit lukea lisää täältä (Miten koulukiusaamistilanteessa tulisi toimia?)

Perhe-, seurustelu- ja lähisuhdeväkivalta ovat väkivaltaa, jossa perheenjäsen, lähisukulainen tai pari/seurustelusuhteessa kumppani on väkivaltainen toista perheenjäsentä tai kumppaniaan kohtaan. Se voi olla mm. fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Joskus siihen voi liittyä esimerkiksi toisen omaisuuden vahingoittamista.

Seksuaalirikokset:

Seksuaalirikokset ovat väkivaltarikoksia. Seksuaalirikoksia ovat pakottaminen seksuaaliseen tekoon, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus, törkeä raiskaus, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen.

Vapauteen kohdistuvat rikokset:

Vapauteen kohdistuvia rikoksia ovat esimerkiksi ryöstö, vainoaminen ja laiton uhkaus.

Liikennerikokset:

Liikennerikoksia ovat esimerkiksi rattijuopumus ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on kyse, jos rikkoo tieliikenteen turvallisuussääntöjä; eli jos esimerkiksi ajaa päin punaisia valoja tai ei pysähdy suojatien edessä kun joku on sitä ylittämässä, syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Poliisi voi tällaisissa tapauksissa määrätä henkilön ajokieltoon ja hyllyttää ajokortin joksikin aikaa.

Rattijuopumus:

Rattijuopumuksesta on kyse, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa (esim. autoa) nautittuaan alkoholia niin, että veren alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea. Rattijuopumuksesta on kyse myös silloin, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa huumausaineen vaikutuksen alaisena. Rattijuopumus määritellään törkeäksi, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai alkoholin/huumausaineiden vaikutuksesta toimintakyky on tuntuvasti huonontunut.Poliisi voi tällaisissa tapauksissa määrätä henkilön ajokieltoon ja hyllyttää ajokortin joksikin aikaa.

Teksti: Ungdomsinformatör Jenny Hjulfors








Tarkastus: Brottsofferjourens projektplanerare Terhi Laitala

Käännös: Ungdomsinformatör Liselott Nyström (till svenska)

Lähteet: Oikeusrekisterikeskus

Back