Vakava huoli veljestä

04.08.2025
Olemme siskoset; 29- ja 27-vuotiaat. Meillä on veli, joka oli lapsuuden perheemme iltatähti ja nyt 25-vuotias. Sisko ja minä muutimme kodista pois heti kirjoitusten jälkeen sekä olemme töissä ja meillä on pienet lapset. Olemme ottaneet opintovelkaa, samoin asuntovelkaa, sekä kuitenkin menestyneet. Veljemme on hieman lapsellinen ja mielisairautta on suvussa todettu myös muissa henkilöissä kuin hänessä. Veljemme asuu isämme luona ilmaiseksi, valvoo yöt, ei hoida terveyttänsä esimerkiksi syö valtavat määrät karkkeja ja juo kokista päivittäin sekä yöllä kuulemma katsoo pornoa. Hän menee nukkumaan aamulla kuudelta ja herää joskus puoli kahden aikaan kun työpäivä alkaa olla jo tehtynä. Tätä on kestänyt yli kuusi vuotta. Isämme on insinööri ja epäilemme, että koska isäni ei ole saanut veljestämme insinööriä, koska hän ei pärjää koulussa, niin hän on hemmotellut tällä tavalla veljemme pilalle. Tilanne on hankala veljemme kannalta nyt sillä isälllämme on todettu syöpä ja elinajanennuste on noin kaksi vuotta. Veljemme ei näytä heräävän tästä tilanteesta mitenkään. Vastaus on; teillä on omat kotinne ja hoitakaa vain omat asianne. Jonkin verran hän nyt isällemme ruokaa hakee. Rakastamme veljeämme, mutta olemme siskon kanssa päättäneet että me emme voi alkaa päivittäin neuvomaan häntä arjen asioissa eikä hän voi meille kummallekaan muuttaa. Aikuisen ihmisen on kuitenkin itse otettava vastuu elämästänsä ja jos hän ei työelämässä tai kotona pärjää, näille on sitten saatava jokin ratkaisu vaikka laitoshoito. Hänellä olisi ollut monta vuotta aikaa ryhdistäytyä ja hakea töitä, hän ei ole vain halunnut sitä tehdä eikä isäkään ole asian eteen mitään tehnyt, koska epäilemme että hän olisi tällöin saanut mielisairaan paperit lääkäriltä. Me emme voi lähteä silottamaan ja helpottamaan veljemme elämää vain sen takia että hänestä tuntuu pahalta jos hän ei pärjää töissä, yksin asumisessa ja saa mielisairaan paperit. Me emme voi tarjota hänelle samanlaista elintasoa kun isämme. Olemmeko liian kylmiä ja kovia häntä kohtaan? Entä jos hän ei henkisesti kestä isän kuolemaa tai tulee kateelliseksi että meillä siskoilla on omat asunnot? Tarvitseeko meidän hävetä sitä että veljemme joutuisi esimerkiksi laitoshoitoon? Veljemme juo kolajuomia joka päivä ja hän on jo nyt sen näköinen mm. ihostansa että epäilemme hänen sairastavan diabetestä. Olemme sanoneet mene lääkäriin ja mittauta verensokerisi, niin mitään hän ei asialle tee. Syy on vanhemmissamme ja äitikin kuoli vuosia sitten sillä veljellemme sai vain ehdottaa asioita, ei komentaa tekemään mitään. Hän on pahasti hemmoteltu. Kiitos paljon vastauksista. Halusta auttaa veljeämme
Lila Kaki

Nuorisotiedottaja Lila Vastaa

07.08.2025

Hei ja kiitos yhteydenotostanne. 

Ikävä kuulla, että olette joutuneet hankalaan tilanteeseen, joka varmasti kuormittaa teitä kaikkia tavalla tai toisella. Isänne syöpädiagnoosi ottaa myös varmasti koville. Muistattehan kaiken tämän keskellä myös siskosi kanssa pitää itsestänne huolta. Apua ja tukea on saatavilla, mikäli tunnette sen tarpeelliseksi. 

Ymmärrän hyvin, että huoli veljestänne on suuri, sillä käyttäytyihän millä tavalla tahansa tulee hän aina olemaan veljenne. Välillä voimme kuitenkin läheisistämme välittäessämme syyllistyä karhunpalveluksiin, joilloin mahdollistamme läheisemme passivoitumisen. Usein näissä tilanteissa on pohjimmiltaan kyse siitä, että välitetään suunnattomasti toisesta ja halutaan tälle ainoastaan parasta. Mikään ei kuitenkaan muutu niin kauan kun mikään ei muutu. Tällä tarkoitan sitä, että mikäli veljellänne on mahdollisuus jatkaa samaan malliin, tulee hän todennäköisesti tekemään niin. Niin kuin itsekin kirjoitat; veljenne on jo aikuinen ihminen ja hänen täytyy jossakin vaiheessa ottaa vastuu omasta elämästään. Toki voitte siskosi kanssa tukea häntä itsenäistymisessä ja auttaa tarvittaessa, mutta te ette voi tehdä kaikkea hänen puolestaan.  

Näin etukäteen on mahdotonta tietää kuinka te tai veljenne tulette reagoimaan isänne poismenoon. Me kaikki käsittelemme surun ja menetyksen tunteita eri tavoin. On toki mahdollista, että veljessänne voi herätä kateuden tunteita, ja miksi ei heräisi, te olette kuitenkin siskosi kanssa elämäänne tyytyväisiä. Kateus on täysin normaali tunnetila, joka voi herätä meissä aika äkkiarvaamatta. Yrittäkää olla murehtimatta mahdollista kateutta jo näin etukäteen, se tulee jos on tullakseen.

Teidän ei missään nimessä tarvitse (eikä kuulukaan) hävetä mikäli veljenne päätyisi jonkinlaiseen laitoshoitoon. Mielenterveyden häiriöt ovat sairauksia siinä missä kaikki muutkin ja vaikuttavat usein vahvasti ihmisen toimintakykyyn ja mielialaan. Mielenterveyden ongelmista kärsivät tarvitsevat usein oikeanlaista yksilöllistä apua, jolloin paras paikka veljellenne voi juurikin olla jonkinlainen laitoshoito. Toki monenlaista muutakin apua on saatavilla ja tärkeäintä olisiskin löytää veljellenne kannalta sopivin ratkaisu. On kuitenkin muistettava, että aikuista ihmistä on kovin vaikea auttaa, mikäli hän itse ei suostu tai ole valmis ottamaan apua vastaan.  
 
Suosittelen kysymään apua veljenne tilanteeseen kotikuntanne etsivästä nuoristotyöstä, joka on kaikille alle 29-vuotiaille suunnattu maksuton ja luottamuksellinen palvelu. Voitte yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa miettiä mitä vaihtoehtoja teillä tässä tilanteessa voisi olla. Yhteystiedot etsivään nuorisotyöhön löydätte kirjoittamalla esim. Googlen hakukenttään “etsivä nuorisotyö + kotikuntanne”, mikäli kotikuntanne on eri kuin veljellänne suosittelen ottamaan suoraan yhteyttä veljenne kotikunnan etsivään nuorisotyöhön.  


Tsemppiä tulevaan ja kaikkea hyvää! <3 
Halit, Lila 

Kommentit

Kukaan ei ole vielä kommentoinut tätä sivua.

Kysy oma kysymys

Lähetä kommenttisi

HUOM! Esitä kysymyksesi kysy pois-osiossa.

Saako Suomessa antaa lapselle nimeksi Vesuvius?
Lue lisää

Mun veljellä on sairauksia, jotka saa sen käyttäytymään ns epänormaalisti. Mä en sitä koskaan sano ääneen, koska se tuntuu ihan hirveeltä, mut joskus se hävettää mua. Monesti mun läheisimmätkin kaveri...
Lue lisää

En tiedä olenko valmis vanhemmaksi. Pelkään että lapsi saa kokea saman kuin minä, pelkään että tulee kiusatuksi, syrjityksi. Olin epäsuosittu. Pelko että lapsesta tulee outo, saa minun huonot geenit. ...
Lue lisää

Olen kohta 15v ja olen elänyt aina äitini kanssa. Tämän vuoden aikana äitistä on tullut outo. Hän on alkanut olemaan ilkeä ja hiljainen. Minun äitini joka on porukan ilo ja pelle on nyt todella maassa...
Lue lisää