Seksuaalinen väkivalta ja raiskaus

Yli viidesosa kaikista 14 - 17 -vuotiasta tytöistä Suomessa – kolmasosa ammattikoulussa opiskelevista tytöistä – on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Se tarkoittaa sitä, että heitä on painostettu yhdyntään tai muuhun seksuaaliseen tekoon, heille on tarjottu rahaa, tavaroita, alkoholia tai huumausaineita vastineeksi seksille, tai sitten heidän intiimejä alueitaan on kosketeltu vastoin heidän tahtoaan. Pojista noin yksi kymmenesosa on kokenut seksuaalista väkivaltaa (Hälsa i skolan 2013).

Houkutteleminen, rahalla tai tavaroilla suostutteleminen, painostaminen tai väkivaltainen pakottaminen johonkin voi johtaa seksuaaliseen väkivaltaan. Tekijä voi olla perheenjäsen, sukulainen, tuttava tai joku ihan tuntematon henkilö. Seksuaaliselle väkivallalle altistamisella voi olla vakavia seurauksia. Seksuaalinen väkivalta on yksi pahimmista tavoista loukata toista ihmistä, koska mikään ei ole niin yksityistä ja intiimiä sekä henkisesti että fyysisesti kuin oma seksuaalisuus. Erityisesti nuori voi vahingoittua psyykkisesti niin, että hän tuntee itsensä vähemmän arvokkaaksi tai arvottomaksi ja arvostaa itseään ja omaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta vähemmän (lisää riskiä joutua uudelleen huonosti kohdelluksi tai hyväksikäytetyksi). Lisäksi hänellä voi olla aikaisempaa vaikeampaa luottaa ihmisiin tai tunnistaa tilanteita, joihin liittyy riski. Kokemuksesta voi jäädä trauma.

Raiskaus

Kaikki ennen (sanaa) kyllä ja kaikki (sanan) ei jälkeen, katsotaan raiskaukseksi Väkivaltarikoksia ovat raiskaus, törkeä raiskaus ja yhdyntään väkivalloin/väkivallalla uhaten pakottaminen – ja tähän pätee emätin- ja anaaliseksi sekä suuseksi. Myös silloin, jos toinen on puolustuskyvytön, (esimerkiksi tajuton, sammunut, liian pelokas tai sairas vastustamaan) yhdyntä katsotaan raiskaukseksi. Raiskauksen yritys on myös rikos.

Eurooppalaisen ihmisoikeustuomioistuimen mukaan uhrin ei ole tarvinnut vastustaa tekoa fyysisesti. Jos seksuaaliselle teolle ei ole yhteisymmärrystä, se katsotaan raiskaukseksi.

 Uhrilla ei tarvitse olla fyysisiä vammoja tai muita merkkejä, kuten rikkinäisiä vaatteita tai muita teknisiä todisteita, jotta tekijä voitaisiin ottaa kiinni.

Pelkästään pelko voi olla syynä siihen, ettei uhri tee vastarintaa. Kokemus voi olla kokonaisuudessaan erittäin traumaattinen ja uhri voi mennä niin ”jäihin” tilanteessa, että jää alakynteen. Altistunut voi myös yrittää välttää tekijää toteuttamasta uhkaustaan olemalla paikoillaan, hiljaa jne.

Vain joka kymmenes raiskaus on niin sanottu ”raiskaus”, jossa teon tekee joku, jota uhri ei lainkaan tunne ja joka tapahtuu yllättäen. Yli 80 % tapauksista tekijä ja uhri tuntevat toisensa ennestään. Se voi siis olla tyttö- tai poikakaveri, ystävä, joku, jonka kanssa on ollut juttua, naapuri, perhetuttu jne. Tapauksista 2/4 raiskaus tapahtuu sisätiloissa ja yli joka toisessa tapauksessa joko uhrin tai tekijän kotona.

Joka kolmannessa tapauksessa on kyse läheisestä suhteesta naisen ja miehen/tyttö- poikaystävän välillä.

Sekä tytöt että pojat voivat raiskata ja tulla raiskatuksi. Tilastotiedon mukaan tekijä on useimmiten mies, poika ja uhri nainen, tyttö – mutta suurin osa raiskauksista jää kokonaan ilmoittamatta. Se ei tarkoita sitä, että poikia ei olisi raiskattu tai etteivät tytöt voisi raiskata. Muun muassa siksi, ettei raiskaukseen aina tarvita voimaa, vaikka esimerkiksi uhka paljastumisesta voi saada uhrin alistuman. Suuseksi että anaaliseksi katsotan raiskaukseksi, voi myös poika tulla pakotetuksi seksiin vastoin hänen tahtoaan, vaikkei hän itse edes olisi seksuaalisesti kiihottunut. Myös homoseksuaalien, biseksuaalien ja transseksuaalisten henkilöiden välillä voi tapahtua raiskauksia.  Jos seksuaalinen teko on vasten toisen henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta, se on silloin rikos. Jos joku altistetaan seksuaaliselle loukkaukselle hänen seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, on kyse viharikoksesta ja se katsotaan erityisen vakavaksi.

Tee ilmoitus raiskauksesta tai raiskauksen yrityksestä.

Jos sinut on raiskattu, riippumatta siitä onko rikollinen kumppanisi, tuttusi tai täysin vieras ihminen, on hyvä ottaa yhteyttä poliisiin mahdollisimman nopeasti. Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja kerro, mitä on tapahtunut.

Yritä painaa mieleesi mahdollisimman paljon siitä, mitä on tapahtunut, että voit sitten myöhemmin kertoa poliisille. Ei haittaa, vaikka et heti muistaisi kaikkea, voit aina täydentää lausuntoasi myöhemmin, jos mieleesi tulee jotain muuta tapahtumasta.

Vältä peseytymistä ja vaatteiden vaihtamista, että et tuhoa todistusaineistoa, esimerkiksi pieniä kuituja ja hiuksia, jotka voivat olla tärkeitä todisteita, joiden avulla tekijä saadaan kiinni. Kun olet puhunut poliisin kanssa, sinut viedään lääkärintarkastukseen, jossa kerätään todistusaineistoa ja otetaan kokeita. Lääkärintarkastus tehdään aina, vaikka sinulla ei olisi näkyviä vammoja. On pelkkä myytti, että kyse on raiskauksesta vain, jos tekee fyysistä vastarintaa – raiskauksen ja raiskauksen yrityksen ei tarvitse näkyä päällepäin.

Voi olla mukavaa, että tukena on kaveri, vanhempi tai joku muu aikuinen. Yritä kertoa ihan kaikki, mitä tapahtui, vaikka pelkäisit, häpeäisit, voisit huonosti ja itkisit – hoitohenkilökunta ja poliisi ovat ammatti-ihmisiä, jotka ymmärtävät täysin tilanteen. He eivät tuomitse sinua, eivätkä syytä sinua mistään.

Jälkeenpäin on tärkeää, että annat itsellesi aikaa tuntea ja surra ja käydä läpi tapahtuma. Seksuaalinen väkivalta on aina törkeä loukkaus fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta vastaan ja on itsestään selvää, että se herättää paljon tunteita. Älä yritä unohtaa tapahtunutta – juuri tällä hetkellä voi tuntua helpommalta olla ajattelematta koko asiaan, mutta jälkeenpäin muistoja on vaikeampi työstää. Yritä puhua tapahtuneesta joko ystävien, perheen tai tukihenkilön tai psykologin kanssa.