nuori nainen sisältä rikki

Minulle on jäänyt pelkotiloja lapsena ja nuorena kokemistani ikävistä asioista. Isäpuoleni kuritti minua useita kertoja. Vielä 15-vuotiaana hän pakotti minut riisuutumaan alushoususilleen ja iski kämmenellä perseelle tosi kovaa. Pahinta oli, kun kerran piti ottaa pikkuhousutkin pois ennen hakkaamista. Olen nyt 19-v, ja nämä ikävät asiat tulivat mieleeni, kun olin ensimmäistä kertaa aikeissa harrastaa seksiä. Oli oma syyni, että yleensä lähdin pojan mukaan. Hän puhui minulle niin kauniisti, että luulin saavani häneltä turvaa ja läheisyyttä joita vailla olen ollut. Kerroin hänelle, että olen seksissä täysin kokematon. Hän sanoi, ettei se haittaa. Koin oloni vähän kiusalliseksi, kun hän kosketteli minua. Sitten kuitenkin alkoi tuntua paremmalle. Poika pyysi minua sänkyyn mahalleen, jotta voisi kosketella selkää ja persettäni ja ottaisi sitten pikkuhousut pois. Annoin hänen ottaa housut pois. Kun hän sitten puristi paljasta persettäni, oli kuin olisin saanut sähköiskun. Pomppasin salamana ylös, aloin itkeä ja vapisin. Poika ei ymmärtänyt mikä minulle tuli. Sanoin vain, että tuli tosi paha olo. Sillä hetkellä kun hän kosketti persettä, näin silmissäni kuvan, jossa minua lyötäisiin taas. Olen vieläkin sisältä ihan rikki. En ole valmis ottamaan vastaan kosketuksia. Toisaalta kuitenkin kaipasin sitä. Olen melko varma, että se poika halusi vain panna minua. Ei olisi pitänyt edes kuunnella sen juttuja. Nyt sain vielä syytökset siitäkin, että poika jäi ilman seksiä. Onneksi se ei jäänyt kinastelemaan kanssani, vaan lähti saman tien. Pahinta on, että vanhat traumat tulivat uudestaan pintaan. Tämän jälkeen en uskalla edes ajatella sänkyyn menoa kenenkään kanssa. Olisikohan jostakin psykologista apua minulle, vai mitä pitäisi tehdä?